Heinolalainen psykologi Päivi Frantsi neuvoo tekemään koronakriisin keskellä muutakin kuin seuraamaan uutisia: "Tuskassa pyöriminen vain lisää tuskaa"

Tulevan murehtiminen kuluttaa voimavaroja, psykologi muistuttaa.

Tartuntataudin uhka leijuu kaikkialla ja aiheuttaa muutoksia jokaisen arkeen. Osa ihmisistä on kuitenkin kokenut elämän rauhoittumisen myönteisenä asiana. Johanna Erjonsalo

Taina Kivijärvi

Koronakriisiä on nyt eletty kolmisen viikkoa. Uusimaa ja vanhukset on eristetty, koulut ja ravintolat suljettu ja kaikki ryhmätoiminta keskeytetty.

Kolmas kuolemantapaus sunnuntaina, uusia tartuntoja kolme

Heinolalainen psykologi Päivi Frantsi sanoo, että uuteen normaaliin on jossain määrin jo alettu tottua.

– Toki on paljon haasteita kuten arjen rakentaminen tilanteessa, jossa lapset ovat kotona. Toisaalta ihmiset kokevat, että tilanne on sama muillakin, hän sanoo.

Ihmisillä tuntuu nyt olevan tsemppivaihe päällä. Monet haluavat myös auttaa muita, tuntemattomiakin.

Vaarana on, että ihmiset alkavat turtua, jolloin jaksaminen keskittyy vain lähipiiriin ja muiden auttaminen vähenee.

Frantsi sanoo, että riski siihen on olemassa. Alkuinnostuksen jälkeen seuraa usein hiipuminen.

– Jos tilanne jatkuu pitkään, ainakin ne, joiden sitoutuminen on kevyempää, jäävät taustalle. Niin taisi käydä pakolaisten auttamisessakin, hän kertoo.

Koulutyö jatkuu kotona, liikuntatunti vie vaikka retkelle – tällaista on etäkoulu nastolalaisessa nelilapsisessa perheessä

Koronakriisin pahin vaihe on vasta edessä. Kuinka siihen voi valmistautua? Ja mihin pitää valmistautua?

Kukaan ei voi tietää.

– Hankalassa tilanteessa on vain keskityttävä siihen hetkeen mitä eletään. Tulevan jatkuva murehtiminen kuluttaa turhaan voimavaroja, siitä ei ole hyötyä kenellekään, psykologi painottaa.

Näkymätön vihollinen järkyttää perusturvallisuutta. Vastassa on jotain, mitä ihminen ei voi hallita.

Päivi Frantsin mukaan pahinta on ehkä se, että kukaan ei varmuudella tiedä, miten tilanne etenee.

– Sekin koettelee, että lääkkeitä ja rokotuksia ei ole saatavilla, hän sanoo.

Hollolan Kiikunlähteellä roskaamista, Heinolassa mopoilijoita ulkoilureiteillä... – ryntäys päijäthämäläisiin luontokohteisiin ei ole sujunut ongelmitta

Oman mielen rauhoittaminen voi olla vaikeaa, kun joka puolelta tulvii kauhukuvia maailmalta.

Psykologi kehottaa suodattamaan uutisia.

– On hyvä täyttää mielen sisältöä katsomalla tai tekemällä muita asioita. Tuskassa pyöriminen vain lisää tuskaa, hän sanoo.

Entä jos pelko lamaa ihmisen?

– Silloin on hyvä, jos vierellä on ihmisiä tai ainakin joku, jolle puhua. Se yleensä aina helpottaa. Lisäksi on kriisipuhelimia, joihin voi ottaa yhteyttä, Frantsi neuvoo.

Poikkeustilanne on rankka etenkin yksinäisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville.

Asiantuntijat ovat neuvoneet pitämään mahdollisuuksien mukaan kiinni arjen rutiineista.

– Kannattaa keskittyä hetkeen ja etsiä hyviä asioita siitä. On hyvä myös miettiä mukavia asioita tulevaisuudesta, Frantsi sanoo.

Tuskassa pyöriminen vain lisää tuskaa.

Psykologi Päivi Frantsi

Kun kriisi loppuu, Frantsi uskoo ja toivoo, että siitä on opittu monenlaista sekä yhteisönä että yksilöinä.

– Yksi tärkeä oppi on se, että kaikki ei ole meidän käsissämme. Kaikkea voi tapahtua, ja meidän on vain hyväksyttävä se, psykologi toteaa.

Hänestä on tärkeää uskoa siihen, että asiat muuttuvat paremmaksi.

– Meidän suomalaisten yhteisöllisyys, joka on välillä jo ollut kateissa, nostaa taas tiukassa paikassa päätään, hän sanoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut