Viime talvet ovat osoittaneet, kuinka rajusti sähkön hintapiikit voivat horjuttaa kotitalouksien ja yritysten taloutta. Kun pakkanen kiristyy ja tuuli tyyntyy, sähkön hinta voi nousta hetkessä moninkertaiseksi. Erityisen koville joutuvat sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuvat perheet ja pienet yritykset.
Kenenkään ei pitäisi joutua miettimään keskellä talvea, uskaltaako kotia lämmittää tai riittävätkö rahat sähkölaskun jälkeen muihin välttämättömiin menoihin.
Samaan aikaan Suomi on uudenlaisen mahdollisuuden äärellä. Tekoäly, pilvipalvelut ja digitalisaatio kasvattavat datakeskusten tarvetta maailmanlaajuisesti. Suomi kiinnostaa kansainvälisiä investoijia vakaan yhteiskuntansa, osaavan työvoimansa ja kilpailukykyisen sähkönsä ansiosta.
Investointien myötä syntyy uusien työpaikkojen, elinvoiman ja talouskasvun mahdollisuuksia. Tästä hyvänä esimerkkinä on Orimattilan Pennalaan suunniteltu mittava datakeskushanke. Päijät-Hämeellä on erinomaiset edellytykset houkutella uusia investointeja.
Kasvun mahdollisuuksiin on kuitenkin tartuttava vastuullisesti. Emme voi rakentaa uutta sähköintensiivistä teollisuutta niin, että sen kustannukset ja sähköjärjestelmän riskit jäävät suomalaisten kotitalouksien ja pienyritysten kannettaviksi.
On perusteltua kiristää datakeskusten sähköverotusta ja käyttää tuloja kotitalouksien sähköveron poistamiseen.
Datakeskusten sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Jos sähköntuotanto ja sähköjärjestelmän kapasiteetti eivät pysy kulutuksen kasvun mukana, seurauksena voivat olla entistä suuremmat hintapiikit ja kasvavat kustannukset kaikille sähkönkäyttäjille.
Datakeskushankkeiden kansallisessa rekisterissä on tällä hetkellä 198 hanketta vireillä ja niiden ilmoitettu yhteenlaskettu sähköntarve on yli puolet Suomen vuosittaisesta sähköntuotannosta.
Siksi datakeskuksille tarvitaan selkeät ja oikeudenmukaiset pelisäännöt. Keskusta on esittänyt ratkaisuksi niin sanottua pakkaspuskuria. Sen avulla datakeskuksilta kerättävillä maksuilla rahoitettaisiin säävarman sähköntuotannon investointeja.
Tarvitsemme sähköä myös silloin, kun tuuli ei puhalla ja pakkaset kiristyvät. Sähkön riittävyys ja huoltovarmuus ovat sekä uusien investointien että tavallisten suomalaisten turvallisen arjen edellytyksiä.
Tarvitsemme myös lisää omavaraisuutta eli lähisähköä. Kun alueelle rakennetaan merkittävästi uutta sähkönkulutusta, on sen yhteydessä edistettävä myös uuden sähköntuotannon rakentamista mahdollisimman lähelle kulutusta. Keskustan esittämällä uudella lupaehdolla voidaan vähentää siirtoverkon kuormitusta, vahvistaa alueellista omavaraisuutta ja hillitä kustannuksia.
Kolmanneksi datakeskusten sähköverotuksen on oltava oikeudenmukaista. On perusteltua kiristää datakeskusten sähköverotusta ja käyttää kertyviä verotuloja kotitalouksien sähköveron poistamiseen asteittain. Näin myös tavalliset suomalaiset pääsisivät osallisiksi uusien investointien tuomista hyödyistä ja hankkeiden hyväksyttävyys lisääntyisi.
Päijät-Häme ei saa jäädä vain uusien datakeskusten sähkönkulutuksen ja mahdollisten kustannusten maksajaksi. Alueen asukkaiden, yritysten ja kuntien on saatava investoinneista aitoa hyötyä.
Tarvitsemme uusia työpaikkoja, kasvua ja elinvoimaa, mutta myös kohtuuhintaista sähköä ja varmuutta siitä, että koti ja yritys pysyvät lämpiminä kovillakin pakkasilla.
Kirjoittaja on asikkalalainen kansanedustaja (kesk.).