Lukijalta: Avioerosta alkoi monen sukupolven piina

Haluan kertoa, millaista helvettiä elämä avioeron jälkeen voi olla.

Poikamme avioero astui voimaan yli vuosi sitten. Lastenhoito sovittiin vuoroviikoin ja raha- ja asumiskuviot hoidettiin.

Mutta sitten se alkoi. Exä alkoi pommittaa sadoin viestein, uhkauksin, solvauksin ja törkeyksin, estämällä lasten puhelut ja viestit ym. ja purki kaiken katkeruutensa, vihansa, kateutensa ja mustasukkaisuutensa poikaamme.

Pahimman raivon sai aikaan tieto poikamme naisystävästä noin puoli vuotta eron jälkeen. Exä itse oli hakenut eroa.

Exä käyttää lapsia aseena isää vastaan muun muassa tekemällä aiheettomia lastensuojelu- ja sopimuksenrikkomisilmoituksia, vaikka itse rikkoo sopimuksia.

Tuntuu, että hän käyttää aikansa miettimällä, miten voisi pahiten satuttaa lasten isää ja isovanhempia. Me isovanhemmat olemme hänelle pelkkää ilmaa, vaikka olemme hoitaneet lapsia vauvasta lähtien.

Elatuskiistojen määrä on yli tuplaantunut 2000-luvun aikana – kaivattu elatuslain uudistus ei mahtunut uuteen hallitusohjelmaan

Pitkään nuorten parissa työskenneltyäni olen huolissani, miten hänen näyttämänsä malli ja käytös vaikuttaa lapsenlasten kehitykseen ja tulevaisuuteen. Heillä on pitkä elämä elettävänä.

Ero ja kahdessa kodissa asuminen on jo sinänsä raskasta lapsille.

Eikö exä jo voi lakata kiusaamasta lasten isää, joka ei ole lähtenyt mukaan tällaiseen käyttäytymiseen?

Sosiaali- ja muut viranomaiset voisivat jo avata silmänsä huomaamaan, että hän on tehnyt kaikki tekaistut ilmoitukset ja kantelut vain kiusatakseen lasten isää ja kostaakseen jotain – mitä, sen kun tietäisi.

Huolestuneet isovanhemmat

ESS julkaisee mielipiteen poikkeuksellisesti nimimerkillä

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut