Lukijalta: Valtava määrä lapsia ja nuoria jää nyt tutun yhteisön ulkopuolelle

Kristiina Hämäläinen

Maamme hallitus kertoi tiistaina poikkeuksellisista kansallisista toimista Korona-virusepidemian ehkäisemiseksi.

Ne olivat odotettuja mutta samalla äärimmäisen kovia päätöksiä. Toivottavasti näillä poikkeuksellisilla keinoilla saamme riskiryhmät suojeltua ja epidemian leviämisen estettyä tehokkaasti.

Vaikka tilanne ja linjaukset ovat ymmärrettäviä, herää samalla huoli.

Siinä missä viruksen tilannekuva muuttui, monet muut asiat ja ihmisten perustarpeet ovat yhä olemassa.

Keskiviikkona siirtyi arviolta 700 000 lasta ja nuorta etäopetukseen koteihin. Tilanne vaatii kaikilta osapuolilta uuden oppimista ja ehkä epämukavuudenkin sietokykyä.

Käytännössä tilanne kuitenkin tarkoittaa, että valtava määrä lapsia ja nuoria jää ulkopuolelle tutuista yhteisöistä, sosiaalisesta tuesta ja ilmaisesta ruuasta.

Nämä eivät ole hyvinvointivaltiossamme kaikille itsestään selvyyksiä.

Monelle kouluruoka voi olla päivän ainoa ateria ja koulu turvasatama kotiin verrattuna.

On totta, että suuri osa saa keskiviikkona tarvitsemansa tuen kotoa: etäopiskeluun mahdollistavat laitteet, kotiruuan ja tarpeellisen opastuksen sekä neuvonnan.

Yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa työtä tekevien lapsilla on edelleen oikeus yhteiskunnan tarjoamaan opetukseen samoin kuin erityisen tuen lapsilla.

Mutta onko meidän kuntiemme lapsilla ja nuorilla myös sosiaalisiin tarpeisiin liittyvä oikeus olla osa päiväkoti- ja kouluyhteisöä?

Monelle kouluruoka voi olla päivän ainoa ateria ja koulu turvasatama kotiin verrattuna. Tilanne etenkin pitkittyessään aiheuttaa monia haasteita perheissä etenkin Päijät-Hämeessä.

Jotta minua ei ymmärretä väärin, totean: en kritisoi linjauksia – olen huolissani.

Me kaikki olemme riippuvaisia sosiaalisuudesta, joka nyt monien ryhmätoimintojen ja perusyhteisöjen purkautumisessa haastetaan. Miten huolehdimme, etteivät apua tarvitsevat valahda turvaverkkojemme läpi jäädessään ”kontrollin” ulkopuolelle? Tämä haaste meidän pitää ratkaista yhdessä.

Kaikki pikkukoululaiset voivat mennä maanantaina kouluun, mutta ministerit suosittelevat kotona pysymistä

Muuttuvassa ympäristössä hyvä mielen terveys ja sosiaalinen tuki ovat yksilöille yhä tärkeämpi voimavara. Ne tukevat tasapainoista elämää ja luovat edellytyksiä toimia erilaisten yhteisöjen osana. Uusi tilanne haastaa jo ennestään murroksessa olevaa palveluverkostoamme.

Maakunnassamme on jo käynnissä monia puhelimitse ja verkossa toimivia palveluita, kuten asiantuntijoiden chat- palvelu "Onks tää normaalia?".

Toivottavasti matalan kynnyksen resurssit toimintaan turvataan ja vielä lisää uusia toiminnanmuotoja keksitään. Esimerkiksi Hollolassa nuorisotyöntekijä on läsnä pelaajana kohtaamassa nuoria suositussa Fortnite- pelissä.

Yhdistysten, järjestöjen ja kolmannen sektorin apu on juuri nyt monella tavalla korvaamatonta. Toivottavasti he saavat käyttöönsä vielä jakamattomia, esimerkiksi STM:n alaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen varoja aikaistetusti.

Yritysten merkitys kansantaloudelle on itsestään selviö. Vaikka haasteita on, meillä on mahdollisuus samalla toteuttaa monien nykymaailmassa kaipaamaa yhteisöllisyyttä ja ketteryyttä. Siitä on jo näkyvissä upeita esimerkkejä.

Kirjoittaja on maakuntahallituksen varapuheenjohtaja ja Hollolan kunnanvaltuutettu (kok).

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut