Pääkirjoitus: Tieremontilla on kiire - Hartola-Oravakiven tiehanketta on työstetty jo 15 vuoden ajan

Nelostie on Hartolan ja Joutsan välillä kapea ja mutkainen, eikä se muuksi muutu, jos rahoitusta ei löydy tänä vuonna. Mirja Hussain / arkisto

Valtatie 4 on vuoden ympäri Suomen vilkkaimmin liikennöityjä valtaväyliä. Sitä käyttävät sekä Keski-Suomeen ja Lappiin ajavat lomailijat, muualta Suomesta etelään pendelöivät työmatkaajat, järvi-Suomeen suuntaavat kesäasukkaat että raskas liikenne. Päivittäin tietä pitkin kulkee noin 6 500 autoa ja lähes joka viides näistä on raskas ajoneuvo. Ammattiliikenne nelostiellä onkin poikkeuksellisen vilkasta. Metsäteollisuudelle VT4 on kaikkein eniten käytetty valtatie Suomessa. Myös elintarviketeollisuudelle se on yksi keskeisistä pääväylistä.

Valtatie 4 kuuluu Euroopan unionin määrittelemään TEN T -ydinverkkoon, ja se on myös osa Kreikasta Norjaan ulottuvaa Eurooppatietä E75. Valtatie 4 on suurimmalta osin asemansa ja liikennemääränsä edellyttämässä kunnossa, mutta poikkeuksiakin on. Yksi niistä on Päijät-Hämeessä, Hartolasta Oravakivensalmelle ulottuva noin 12 kilometrin osuus. Se on kapea, mutkainen, vaarallinen eikä täytä liikenneturvallisuutensa puolesta valtakunnan eikä EU:n vaatimuksia. Se on VT4:n häpeäpilkku.

Hartola-Oravakivi-tien korjaaminen maksaisi 24,9 miljoonaa euroa. Valtaosin, eli noin yhdeksän kilometrin matkan, uusi tieväylä noudattaisi nykyistä pohjaa. Tie levenisi nykyisestä. Uutta tiepohjaa rakennettaisiin 2,7 kilometriä Muikunlahden ja Kettuvuoren välillä. Siihen tulisi molempiin suuntiin ajettaessa ohituskaistat, jotka erotettaisiin keskikaiteella. Uuden valtatien nopeusrajoitus nousisi 100 kilometriin tunnissa nykyisestä 80 kilometristä tunnissa.

Valtatie 4:n parantaminen on sekä maakunnallinen että valtakunnallinen asia. Maakunnallisesti sujuvat liikkumisyhteydet parantavat alueen vetovoimaa. Tämä koskee sekä Keski-Suomea että Päijät-Hämettä. Valtakunnallisesti toimivalla tieverkostolla on merkitystä sekä tieturvallisuuden että huoltovarmuuden kannalta tärkeiden elintarvikekuljetusten kannalta. Elinkeinoelämälle on tärkeää, että logistiset yhteydet satamiin ovat kunnossa.

Noin 25 miljoonan euron investointi tuo 40 miljoonan euron hyödyt.

Hartola-Oravakiven tiehanketta on työstetty jo 15 vuoden ajan. Jos kunnostukselle ei löydy rahoitusta tänä vuonna, suunnitelma raukeaa ja kaikki pitää aloittaa alusta. Projekti siirtyisi ainakin kymmenellä vuodella.

Siihen ei ole kansantaloudellisesti varaa. Jo tehdyn suunnittelutyön ja pitkiin lupaprosesseihin käytetyn ajan pitää jatkua siten, että työt myös pääsevät alkamaan. Tieinvestointi ei olisi hukkaan heitettyä rahaa. Vaikuttavuusarvioiden mukaan noin 25 miljoonan euron hanke tuo 40 miljoonan euron hyödyt. Urakan aika on nyt, jo talouden elvytyksenkin vuoksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu