Lukijalta: Koronalamaan nopeat korjaustoimet

Johannes Koskinen

Maailmanlaajuisen koronaepidemian aiheuttaman taloustaantuman syvyyttä ja kestoa ei ole helppoa ennustaa eikä myöskään torjua.

Pörssien jyrkkä alamäki osoittaa markkinoiden synkkää arviota lähiaikojen talousnäkymistä. Turbulenssi osakemarkkinoilla jatkuu todennäköisesti pitkin kevättä.

Päähuolena on nyt ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelemisen ohella varjella työllisyyttä, työpaikkojen ja yritysten selviytymistä äkillisen koronakriisin yli.

Olemme nähneet jo muutamassa päivässä hulppeita miljardilukuja sekä keskuspankkien että hallitusten pelastuspaketeista.

Uudistusohjelmia ei ruksata yli, sillä monia niistä – kuten sote-uudistusta – tarvitaan vielä entistä kipeämmin.

Keskuspankit alentavat ennestäänkin alhaista korkotasoa ja avaavat rahahanoja sekä lainoilla että yritysten ja valtioiden velkapapereiden osto-ohjelmilla.

Näillä toimilla pyritään normalisoimaan talouden toimintaa mahdollisimman ripeästi ja pitää yllä yritysten rahoitusta sekä parantaa pankkien luototusmahdollisuuksia.

USA:n ja Euroopan keskuspankkien toimien volyymi on suunnilleen samalla tasolla suhteessa talouksien kokoon.

Hallitusten lupaamissa päätöksissä on pyritty myös kasaamaan näyttäviä lukuja sekä markkinoiden, yritysten että kansalaisten vakuuttamiseksi toimien tehokkuudesta.

Kun katsoo USA:n, Saksan, Ranskan, Iso-Britannian tai vaikkapa naapuri-Ruotsin kaavailuja, isoimmat miljardiluvut löytyvät kahtaalta: toisaalta valtion tai valtion rahoituslaitosten myöntämien lainatakausten kasvattamisesta ja toisaalta erilaisten verojen ja maksujen tilitysten lykkäämisestä ja helpottamisesta.

Näille toimille yhteistä on, että veronmaksajien rahaa ei suoraan jaella, vaan valtio ottaa kontolleen lisää riskiä ja velkaantuu määräaikaisesti odottamalla pitempään saamisiaan.

Suomessa hallituksen valmistelema, ensi vaiheessa noin viiden miljardin euron talouden pelastuspaketti koostuu samaan tapaan kuin verrokkimaiden vastaavat.

Finnveran pk-yritysten rahoitusta lisätään takuina ja lainoina yli kahdella miljardilla euroilla. Valtion eläkerahasto ja Suomen Pankki sijoittavat yhteensä yli miljardin yritystodistuksiin. Business Finland ja ELY-keskukset kanavoivat 30-50 miljoonaa muun muassa matkailu- ja ravitsemusalan ja palvelualojen yritysrahoitukseen.

Suomessa maksetaan veroja ja veronluonteisia sosiaalivakuutusmaksuja kuukausitasolla yhteensä noin kahdeksan miljardia euroa.

Kun niiden tilityksille annetaan lisää maksuaikaa ja alennetaan perittävää korkoa, helpotetaan nopeasti ja tuntuvasti yritysten kassatilannetta myyntitulojen ryytyessä.

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelemat määräaikaiset poikkeustoimet mm. sosiaaliturva- ja eläkemaksuja, lomautuksia ja yt-menettelyjä koskien ovat tervetulleita näissä poikkeusoloissa.

Kohdennettuja lisätoimia tarvitaan, mutta oikeudenmukaisella tavalla.

On selvää, että merkittäviä osia hallitusohjelmasta tulee uudelleen arvioitavaksi, kun julkisen talouden tulopohjaan revennee miljardien eurojen aukko ja menopuolelle taas miljarditason lisäys.

Valtion tulee ottaa suhdannetta tasaavaa riskiä ja velkaa kontolleen, samalla turvaten ihmisten peruspalvelut yhdessä kuntien kanssa ja toimeentulon. Vero- ja maksupolitiikka nousee temppelinharjalle.

Uudistusohjelmia ei ruksata yli, sillä monia niistä – kuten sote-uudistusta – tarvitaan koronan selättävässä Suomessa vielä entistä kipeämmin.

Aikatauluihin sorvataan varmasti vaiheistusta ja tärkeysjärjestyksiäkin menee uusiksi, mutta Rinteen/Marinin hallituksen yhteisvastuullinen linja jatkuu ainutlaatuisen vaikeissakin oloissa.

Kirjoittaja on Hämeen vaalipiirin kansanedustaja (sd.)

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut