Terhi Säynäjärven Esalainen: Kilpailu opiskelupaikoista on kovaa – vaarana on, että nuoret uupuvat kahden järjestelmän loukussa

Terhi Säynäjärvi

Terhi Säynäjärvi

Abeilla on nyt todella kovien ponnistusten viikko. Rankin urakka on niillä, jotka suorittavat kokeen joka päivä. Siis miettikää: ei palautumista, ei yhden välipäivän valmistautumista, vaan kirjoitus toisensa perään. Tilanne on tällainen, koska reaaliaineiden ylioppilaskokeita aikaistettiin tälle viikolle. Abit menettivät viikon lukuaikaa – ei ihme, että monet purskahtivat itkuun kuultuaan uutisen viime perjantaina.

Aikaistus tehtiin toki hyvästä syystä: sillä haluttiin varmistaa tutkinnon suorittaminen tänä koronakeväänä. Ikävää on se, että muutos iskee toisiin kokelaisiin pahemmin kuin toisiin – varmasti moni olisi suunnitellut kirjoitusaikataulunsa aivan toisella tavalla, jos olisi tiennyt tämän viikon tilanteen. Toisaalta voi tietysti ajatella, että kokelaat saavat tästä arvokasta elämänoppia: yllättäviä, isoja asioita voi sattua, eikä kaikkea voi aina suunnitella etukäteen. Kun vaara uhkaa, yhteiskunnan on toimittava nopeasti.

Poikkeusajan elämänkokemuksella ei ikävä kyllä saa jatko-opiskelupaikkaa.

Paineet ylioppilaskirjoituksista ovat erityisen kovat nyt siitäkin syystä, että tänä keväänä suuri osa korkeakoulupaikoista jaetaan ylioppilasarvosanojen perusteella. Pääsykokeita toki järjestetään, mutta niiden roolia halutaan heikentää. Lisäksi tämä on ensimmäinen vuosi, kun yo-arvosanojen ja pääsykokeiden yhteispisteillä ei korkeakoulupaikkoja jaeta enää lainkaan.

Pääsykokeiden merkityksen pienentäminen kuulostaa teoriassa kivalta. Onhan meillä valtakunnallinen ylioppilaskoe, johon kokelaat valmistautuvat joka tapauksessa. Jos yo-arvosanoilla pyritään, ei tarvita kalliita valmennuskursseja ja kaikki pyrkijät ovat keskenään tasa-arvoisessa asemassa.

Mutta ovatko kuitenkaan? Jos katsoo, mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun tämä uudistus aloitettiin, ei hyvältä näytä.

Ensinnäkin: valmennuskurssien suosio ei ole laskenut. Monilla tämän kevään kursseilla on ollut jopa ennätysmäärä osallistujia ( HS 2.3.2020).

Pääsykokeisiin valmentavien kurssien lisäksi nousussa ovat lukioaikaiset abi-kurssit. Kun yo-arvosanoilla on entistä enemmän painoa, täytyy hyviä tuloksia varmistella ylimääräisellä kurssilla – monet opiskelevat kesälomallakin. Jotkut käyttävät jo yksityisopetustakin saavuttaakseen hyvät arvosanat. Kilpailu opiskelupaikoista on kovaa, ja entistä nuorempien paineet ovat kasvaneet.

Yksi korkeakoulujen valintauudistuksen ikävä puoli on myös se, että hyvätkään yo-arvosanat eivät ole tae opiskelupaikasta. Kun sisäänpääsyrajoista ei ole ajoissa tietoa, on joka tapauksessa luettava myös pääsykokeisiin – ellei ole montaa varmaa laudaturia tiedossa.

Ja jos opiskelupaikka ei heti irtoa, kierre jatkuu. On mentävä korottamaan yo-arvosanoja – ja samalla luettava pääsykokeisiin.

Psykologisesti masentavinta on se, että nuoret pakotetaan roikkumaan vanhan koulunsa piirissä yo-arvosanoja korottaessaan: ei saa tunnetta siitä, että olisi saanut jotakin aikaiseksi, kuten moni korottaja kuvailee.

Nykyjärjestelmä on tuonut nuorille tuplapaineet – lukuun ottamatta sitä pientä joukkoa, jolla on monta laudaturia todistuksessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu