Lukijalta: Sibeliustalo suunniteltiin moneen käyttöön

Juha Sihvonen

Sibeliustalon rakentamispäätöksessä ottivat aikanaan yhteen lahtelainen versio lyhytkatseisesta populismista ja Lahden kehittämiseen tähdännyt, maakuntaa laajempi toimijaverkosto.

Projektin nimi oli alusta pitäen Konsertti- ja kongressitalo. Sekä pää- että sivulauseissa kerrottiin selvästi, että Lahti Sinfonia on vain yksi, vaikka merkittävin talon tuleva käyttäjä ja vuokralainen.

Suunnittelussa lähtökohtana olivat tilat klassisen musiikin lisäksi sekä kongressitoiminnalle että monipuolisesti esittävälle taiteelle. Sen voi todeta pohjapiirustuksesta.

Toimittaja Tapani Ripatin väite siitä (ESS 8.3.), että ”edes missään sivulauseessa ei mainittu, että myös muulle esittävälle taiteelle olisi tilaa” on roskaa ja yritys vääristellä tosiasioita omaksi eduksi.

Rahoitus järjestyi niin, että valtio, metsäteollisuus ja Hollola maksoivat noin puolet ja Lahti toisen puolen. Sibeliuksen ”korkeakulttuurisesta” nimestä haluttiin ja saatiin kansainvälisesti vetovoimainen kärki hankkeelle.

Tapani Ripattia ei kaduta, vaikka hän profiloitui Sibeliustalon kiihkeäksi vastustajaksi – "Lopulta kävi niin kuin demokratiassa kuuluukin käydä"

Asian kanssa tekemisissä olleet, kuten Ripatti, olivat hankkeesta avoimesti annettujen tietojen perusteella hyvin perillä tosiasioista. Tunteisiin vetoavalla vastustamisella oli kuitenkin helppo kerätä henkilökohtaista kannatusta ihan kotikaupungin edusta riippumatta.

Kirjoittaja oli toimittaja Sibeliustaloprojektin aikaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu