Päivi Piiraisen Esalainen: Likasormilla irtokarkkien nappaaminen suoraan laarista on ällöttävää

Päivi Piirainen

Päivi Piirainen

Seison taannoin kaupan irtokarkkihyllyn edessä värikäs paperipussi toisessa ja muovilapio toisessa kädessä. Katselin himoiten susuja, pätkiksiä ja vadelmasalmiakkipääkalloja. Lapioin pussiini muutaman noitapillin ja liitulakun, kun viereeni tupsahti rouva, työnsi kätensä lakutoukkalaariin, nappasi saaliin, söi sen ja käveli pois. Jäin pyörittelemään silmiäni ja ihmettelemään karkkivoron siekailemattomuutta ja röyhkeyttä.

Vahva takauma heitti minut karkkihyllyltä pari hetkeä taaksepäin. Kuvittelin, miten rouva oli käynyt vessassa ja jättänyt kätensä pesemättä. Hänen nenäänsä oli kutittanut ja hän oli pyyhkäissyt märähkön aivastuksen paljaaseen kädenselkäänsä. Kaupan edestä hän oli ottanut ostoskärryn, jota olivat työnnelleet muutamat kymmenet muut asiakkaat. Hedelmäosastolla hän oli etsinyt täydellistä tomaattia, ja sen löytääkseen kosketellut useita hedelmiä. Leipäosastolta hän oli napannut maistiaisen ja nuolaissut sormiaan. Karamellihyllyllä – no – tiedättekin jo mitä tapahtui. Koko kädellinen pöpöjä päätyi irtokarkkiastiaan.

Kaikista mikrobeista emme pääse eroon, ja hyvä niin, mutta tahallista ja ajattelematonta bakteerien, virusten, hiivojen ja sienten levittämistä karsastan. Jos näkisimme silmin kaikki käsissämme kannetut pöpöt, ihan joka paikkaan sormi ei silloin ehkä työntyisi ja kädet olisi helpompi muistaa pestä useammin.

Onneksi tiedettä on tehty näkyväksi ja kansantajuiseksi. Tavallisella tallaajalla on mahdollisuus päästä esimerkiksi Tiedetuubi-sivustolla katselemaan kuvaa 48 tuntia kasvatusliuoksessa muhineesta kädenjäljestä. Kuva on hätkähdyttävä. Siinä näkyy, miten eri pöpöt ovat lähteneet villisti kasvamaan ja muodostaneet kauniin kädenmuotoisen kuvion petrimaljaan.

Kuvaa katseltuani painelin käsipesulle.

Jokunen vuosi sitten Yle mittasi hygienia-luminometrillä (Yle Uutiset 15.6.2016) sellaisia paikkoja, joihin kymmenet ja sadat sormet osuvat päivittäin.

Hurjia lukemia tuli muun muassa hissin nappulasta ja oven kahvasta. Ovelasti oli mitattu myös irtokarkkihyllyn lapion kahva, mutta siitä saadut hygieniatasosta kertovat lukemat olivat onneksi suhteellisen pienet ja mittari pysyi hienosti vihreällä.

Myös Ilta-Sanomat mittasi (IS 27.1.2017) hygienia-luminometrillä arjen 20 todennäköisintä pöpöpesäkettä. Yhteiskäytössä oleva toimistopuhelin antoi kaksinkertaisen lukeman vessanhanan kahvaan nähden. Tämän luettuani painelin siivomaan Etlarin toimituksen yhteiskäyttöpuhelimet.

Nyt kun koronavirus ja kausi-influenssa täyttävät mielet ja otsikot, ei varmaan ole liiallista korostaa käsienpesun tarpeellisuutta. Se on hyväksi itselle, mutta erityisen hyvää se tekee kanssaihmisille.

Aika paljon olen kuullut vedottavan multaporkkanat syömällä, kengänpohjat nuolemalla ja puut halaamalla saatuun pettämättömään vastustuskykyyn, mutta se on itsekästä, lyhytnäköistä eikä varsinaisesti ole edes asian ytimessä. Jutun juoni on siinä, että ei levitellä omia pöpöjä ympäriinsä vaikka mieli tekisi (ja että irtokarkkeja voisi edelleenkin ostaa turvallisin mielin).

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut