Lukijalta: Supervanhemmatkin tarvitsevat lepoa ja tukea

Maria Mäkynen

Kuka tahansa voi joutua elämänsä aikana tilanteeseen, jossa läheinen tarvitsee sinun kokoaikaista hoitoasi. Pienelle lapsellesi voi ilmetä neuropsykologisia erityispiirteitä, teinillesi voi käydä kurjasti ja hän saattaa aivovammautua villiksi menneen leikin myötä tai nuori lapsesi voi saada masennuksen.

Omaishoidossa ei ole kyse vain ikääntyvien omaishoidosta, vaan myös lasten ja nuorten erilaisten erityisen tuen tarpeiden myötä syntyvistä hoitotarpeista.

Vanhemmuus on aika ajoin kenelle tahansa raskasta, mutta erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten vanhempien arki on sitä merkittävän paljon useammin. Nämä vanhemmat ovat todellisia supervanhempia, jotka joutuvat painimaan haastavan arjen keskellä.

Jokainen vanhempi tekee kaikkensa lastensa tähden, mutta jaksaminen on nopeasti kortilla, jos lepoa ei ole mahdollista saada, talous kariutuu tai työssä käymisen yhdistäminen vaikenee. Jokainen tarvitsee unta, lepoa ja omaa aikaa.

Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry teki kyselyn erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten omaishoitajille. Tulosten perusteella meillä on syytä olla huolissaan omaishoitajiemme jaksamisesta.

Liian harva heistä osaa hakea oikeutensa tai jaksaa pyytää tukea. Kyselyn perusteella tukea ei liioin tarjota lain edellyttämällä tavalla. Päijät-Hämeessä useampikaan lainkirjaus ei myöskään toteudu.

Kaikilla omaishoitosuhteessa olevilla ei ole lain määrittelemää henkilökohtaista yhdyshenkilöä tai he eivät kyselyn mukaan tiedä sitä.

Omaishoito ennaltaehkäisee laitoshoidon tarvetta ja siten myös säästää merkittävästi.

Moni ei ole osannut tai jaksanut (ilman tukea) hakea omaishoidon taloudellista tukea, vaikka se heille kuuluisi.

Suurin osa ei ollut käyttänyt heille oikeutettua omaishoitajan terveystarkastusta tai sosiaalihuoltolain mukaisia vapaapäiviä.

Valitettavan moni koki järjestelmän liian vaikeaksi tai palvelut riittämättömästi perheitä tukeviksi. Lasten osalta erityisesti kouluilla on iso merkitys koko perheen tukemisessa ja iltapäiväkerhojen merkitys korostui. Kyselyn tulokset tulee ottaa vakavasti tarkasteluun ja yhdessä omaishoitajien kanssa pohtia ratkaisuja arjen tukemiseksi niin hyvinvointikuntayhtymässä kuin sivistyspalveluissa.

Erittäin huolestuttavana tuloksena voidaan pitää sitä, etteivät lapset pääse harrastamaan eikä kavereita löydy.

Lahdessa on juuri harrastustakuutyöryhmän työ käynnissä ja sen yhteydessä erityistä tukea tarvitsevien lasten harrastusmahdollisuudet tulee ottaa erityisesti huomioon. Harrastustakuu tarkoittaa, että jokaisella lapsella taustasta riippumatta tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus harrastaa!

Kyselyn perusteella Päijät-Hämeessä 76 prosentilla ei ole omaishoidon sopimusta. Alueella tehdään myös edelleen määräaikaisia sopimuksia, vaikka lain muutoksen myötä niiden tekeminen on hyväksyttävää vain poikkeustapauksessa, hyvän perusteen nojalla.

Jotta valtakunnallinen taso saavutettaisiin, tulisi seuraavan viiden vuoden aikana omaishoidon sopimuksien määrää nostaa 10 prosenttia vuosittain. Sen sijaan, että tämä nähtäisiin kuluna, tulisi ymmärtää, että omaishoito ennaltaehkäisee laitoshoidon tarvetta ja siten myös säästää merkittävästi.

Omaishoitajien liiton laskelmien mukaan pelkästään Päijät-Hämeessä säästöjä tulisi näiden viiden vuoden ajalta jopa 65 miljoonaa euroa.

En näe mitään järkiperäisiä syitä, miksi näitä epäkohtia ei korjattaisi.

Kirjoittaja on Lahden kaupunginvaltuutettu (sd.) ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut