Pääkirjoitus: Tasa-arvoon on vielä matkaa

Vaikka naiset ovat Suomessa keskimäärin koulutetumpia kuin miehet, palkoissa he eivät vielä pärjää. Aku Isotalo

Tänään vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää. Vaikka Suomea voi pitää monessa mielessä hyvin tasa-arvoisena maana, kehitettävää on edelleen esimerkiksi palkkojen tasa-arvoisuudessa.

Naisten ansiot ovat alhaisemmat kuin miesten, eroa on miesten hyväksi 16 prosenttia. Ero on merkittävä, kun ottaa huomioon, että naiset ovat keskimäärin koulutetumpia kuin naiset. Osa palkkaerosta selittyy sillä, että miehet ja naiset työskentelevät eri aloilla.

Toisaalta jo pitkään on kysytty, miksi työskentely miesvaltaisella alalla olisi arvokkaampaa kuin esimerkiksi suureksi osaksi naisten tekemä hoivatyö. Historiallisesti palkkaerot ovat perua toisaalta kutsumusammatti- ja perheen elättäjä -ajatteluista, joilla ei pitäisi olla nykyisin mitään vaikutusta palkkatasoon.

Naisille maksetaan keskimäärin noin 10 prosenttia huonompaa palkkaa kuin miehille, vaikka heillä olisi sama koulutustausta ja samat tehtävät ja he olisivat samaa ikäluokkaa. Tälle on vaikeaa löytää yhtään hyväksyttävää perustetta. Palkan määräytyminen ei saisi johtua siitäkään, että toinen vain hinnoittelee työnsä korkeammalle ja pyytää enemmän palkkaa.

Naisten ansiot ovat alhaisemmat kuin miesten, eroa on miesten hyväksi 16 prosenttia.

Suomen hallitus näyttää tällä haavaa tasa-arvoisuuden perikuvalta, ja Suomessa onkin syytä olla ylpeitä siitä, ettei sukupuoli tai ikä määrittele kykyä toimia ministerinä tai puolueen puheenjohtajana. Pääministerinä Sanna Marin on kuitenkin vasta historiamme toinen nainen.

Naisten osuus myös yrityselämän johtotehtävissä kasvaa vähitellen, ja naisia nähdään enenevässä määrin myös yhtiöiden hallituksissa. Suuryritysten toimitusjohtajina naisia on kuitenkin vielä vähän.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan perhevapaauudistusta, jonka tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuisivat perheissä molempien vanhempien kesken tasaisesti. Tällä pyritään myös vahvistamaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä sekä pienentämään sukupuolten välistä palkkaeroa.

Tasa-arvon edistämiseksi joillakin aloilla on kokeiltu anonyymiä työnhakua. Työnantaja ei silloin tiedä, kumpaa sukupuolta tai mitä etnistä taustaa hakija edustaa tai sitäkään, minkä ikäinen hakija on.

Vaikka maailmanlaajuisesti naisten päivälle on suuri tarve, on myös tarvetta sille, että päivä miellettäisiin tasa-arvon päiväksi – on sitten kyse sukupuolten, sukupuolettomuuden, seksuaalisen suuntautuneisuuden, eri-ikäisten, vammaisten ja etnisen taustan mukaisesta tasa-arvosta. Tasa-arvolaki edellyttää, että ketään ei syrjitä näiden ominaisuuksien perusteella.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut