Pääkirjoitus: Kotihoitokin kaipaa väkeä, mutta palveluasumisen hoitajamitoitus voi viedä siltä resursseja

Kotihoito kärsii jo nyt työntekijäpulasta ja uusi hoitajamitoitus voi pahentaa asiaa. Mirja Hussain

Vanhustenhoidon hoitajamitoituksen nostamisella 0,7:ään voi olla monia seurauksia myös hoitolaitosten ulkopuolella. Sen uskotaan muun muassa tuovan lisää välimuotoja kotona asumisen ja palvelutaloasumisen välille.

Senioritaloissa ikääntyneet asuvat omissa asunnoissaan, jotka on suunniteltu esteettömiksi. Lisäksi heidän on mahdollista hankkia lisäpalveluja esimerkiksi siivoukseen sen mukaa kuin tarvitsevat. Ikääntyneiden niin sanottu hybridiasuminen voi myös lieventää yksinäisyyttä, jota moni omassa kodissaan asuva vanhus kokee.

Tällä haavaa Suomessa on yli puoli miljoonaa 75-vuotiasta tai sitä vanhempaa. Heistä yli 90 prosenttia asuu kotona. On selvää, että kun ikääntyneiden määrä kasvaa, myös palvelutalopaikkojen ja hybridiasumisen tarve kasvaa.

Hoitajamitoituksen kasvattaminen varmasti parantaa palvelutaloissa asuvien turvallisuutta. Toisaalta väestön ikääntyessä ja esimerkiksi muistisairaiden määrän kasvaessa palvelutaloihin muuttaa yhä huonokuntoisempaa väkeä. Se myös lisää työmäärää.

Seuraavana askeleena hallitus on luvannut kasvattaa kotihoidon hoitajamäärää, mille on huutava tarve.

Seuraavana askeleena hallitus on luvannut kasvattaa kotihoidon hoitajamäärää, mille on huutava tarve. Päijät-Hämeessä kriteerit kotihoidon palveluihin ovat todella tiukat: tarpeen pitää olla päivittäistä.

Kotona asuvien hoidon tarpeen määritteleminen on hankalampaa kuin palvelutalossa asuvien, ja ne vaihtelevat paljon vanhuksen terveydentilan ja toimintakyvyn mukaan.

Kotihoidon resurssipula ja kotihoitohenkilökunnan kiire ovat olleet esillä jo pitkään. Kotihoidon henkilökunnan riittämättömyys luo myös omalta osaltaan painetta hybridiasumismuodolle ja uusille palvelutaloille.

On varmasti kaikkien etu, että niin kauan kuin vanhus pärjää tuettuna ja riittävästi autettuna omassa kodissaan, hän siellä myös haluaa asua. Pikaisesti poikkeava hoitaja ei nykyisin pysty tekemään kaikkea sitä, mitä vanhus tarvitsee ja minkä hoitaja itse näkisi tarpeelliseksi tehdä, koska aikataulut on tehty niin kireiksi. Sen vuoksi moni kotihoitoa tekevä kärsii uupumuksesta. Hoitajamitoituksen kasvattaminen ensin vain ympärivuorokautisessa hoivassa, lisää ammattilaisten siirtymistä kotihoidosta palvelutaloihin. Se aiheuttaa lisää ongelmia kotihoidon pyörittämiseen.

Hoitajamitoitus on lisäämässä vanhusten hybridiasumista – "Se ei riitä että on kotihoitoa ja tehostettua palveluasumista"

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu