Lukijalta: Kokousedustaja edustaa kaupunkia, ei itseään

Veikko Nurminen

Lahti ei ole enää kaupunki, jota johtaa demokraattisesti valittu kaupunginvaltuusto.

Lahti on konserni, joka koostuu noin 60 eri osakeyhtiöstä. Näihin valitaan johtoon sitten hyvä veli -systeemillä johtoon poliittisesti sopivat henkilöt, pääsääntöisesti kokoomus- tai demaritaustaisia puoluetovereita tai kavereita.

Tilakeskus on oiva esimerkki, vaikka ei osakeyhtiö olekaan. Mutta johto on poliittisesti valittu ja sopiva, ei välttämättä pätevin.

Martti Taljan kirjoitus (ESS 27.2.) Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kokouksesta oli demokratian kannalta katsottuna outo.

Demokraattinen päätöshän lähtee siitä, että esimerkiksi kunnanvaltuusto päättää, mikä on valtuuston tahto ja valtuuston nimeämä ehdokas vie sen kokouksen tiedoksi.

Edustajaa velvoittaa valtuuston yhteinen päätös. Hän ei edusta siellä omaa mielipidettään. Taljan (individualistinen) yksilölähteinen ajatustapansa on aivan päinvastainen kuin on demokratia.

Lahti on muuttotappiokunta. Silti Lahti rakentaa ikään kuin meillä olisi pula asunnoista. Kenelle täällä rakennetaan?

Tänne pitäisi ensin rakentaa kaupungille imago vetovoimaisena kaupunkina, jonne olisi mahdollista perustaa yritys, luoda uusia työpaikkoja ja siten asunnontarvitsijoita.

Region, Ladec, Tilakeskus, Spatium, Events ja Lahden elinvoima: kaikkien näiden tehtävänä on nuo edellä mainitut asiat.

Nykyajan maailmassa köyhien määrä on kasvanut, mutta vastakohtana rikkaus on lisääntynyt, kerääntynyt tosin yhä harvempien hallintaan. Entisaikaan se oli helpompaa havaita: oli herrat, patruunat ja kartanon omistajat, sekä torpparit.

Eriarvoisuus oli ikään kuin personoitunut. Tänä päivänä se ei riitä, nyt köyhtyy valtiot, kaupungit ja kunnat ja sen myötä yksittäiset ihmiset.

Rikkaus tarvitsee köyhyyttä. Ilman köyhyyttä ei olisi rikkauttakaan. Lisääntyäkseen rikkaus tarvitsee lisää köyhyyttä.

Työnteosta ei makseta palkkaa, jolla voisi elättää perheensä. Osan palkasta maksaa yhteiskunta. Terveydenhuolto on yksityistetty ylikansallisten yhtiöiden hallintaan.

Yksityisille yhtiöille avattiin vapaa pääsy verovaroin tuotettuihin palveluihin. Nämä toimet tuottavat köyhyyttä ja lisäävät rikkautta.

Päijät-Hämeessä Lahden kaupunki on oiva esimerkki tästä ilmiöstä. Kaupunki on korviaan myöten veloissa. Sen sijaan täällä toimivat yksityiset osakeyhtiöt voivat hyvin, muun muassa Mehiläinen ja Terveystalo. Ne toimittavat aiemmin yhteiskunnan tuottamia palveluita, maksavat ulkomaisille omistajilleen satojakin miljoonia euroja osinkoja.

Oletteko huomanneet, että Lanun aukion ja Vapaudenkadun kulmassa on ollut iso liiketila, ikkunassa lappu "vuokrataan", eikö siihenkään löydy yrittäjää ja miksi ei?

Trio tyhjenee. Miksi nämä Lahden parhailla paikoilla olevat tilat eivät kelpaa yrittäjille?

Oletteko selvittäneet, mistä ilmiö johtuu.

Yrittäjät uskovat ostovoimaan. Sen lisäämiseen tarvitaan työpaikkoja, joista työnantajat maksavat palkkaa, josta riittää myös kulutukseen.

Katsaus kaupunkimme muuttokehitykseen ei lisää uskoa ostovoiman kehitykseen. Mieluumminkin kaupungin lisävelkaantumiseen.

Kommentoi