Pääkirjoitus: Uusi kirkolliskokous on edeltäjäänsä tasa-arvoisempi ja uudistusmielisempi, mutta suuriin muutoksiin se ei silti veny

Päijät-Hämeen seurakunnissa äänestettiin kirkolliskokousvaalissa ensimmäisen kerran osana Mikkelin hiippakuntaa.

Ensi toukokuussa työnsä aloittava kirkolliskokous on edeltäjäänsä paljon tasa-arvoisempi.

Kuka hakee lohtua tuomiokirkosta? Tuomio-alkuiset yhdyssanat ovat 1600-luvulla tehty käännösvirhe, mutta tarvitaan ihme ennen kuin kirkko saa ne uudistettua

Muutama viikko sitten pidetyissä vaaleissa valituista pappisedustajista puolet on nyt naisia. Kaikista edustajista naisten osuus on 44 prosenttia, kun se edelliskaudella oli vain 36 prosenttia.

Espoon, Helsingin, Kuopion ja Mikkelin hiippakuntien kirkolliskokousedustajissa naisia on enemmistö.

Kirkolliskokous myös nuortui, sillä valittujen edustajien keski-ikä on nyt 54 vuotta. Kirkolliskokoukseen valitaan neljän vuoden välein 32 pappia ja 64 maallikkoedustajaa.

Tuoreet edustajat ovat myös uudistusmielisempiä kuin edeltäjänsä, mutta suuriin muutoksiin se ei vielä riitä. Avarakatseisempaa kansankirkkoa kaipaavat joutuvat luultavasti alkuilon jälkeen pettymään tuloksiin.

Pahimmillaan sanankäyttö kovenee .

Suurimmalle osalle seurakuntalaisia kirkolliskokous käytäntöineen on täysin tuntematon asia. Jo vaalitapa on monimutkainen tai oikeastaan jopa käsittämätön. Äänioikeutettuja ovat pappien lisäksi vain luottamushenkilöt.

Tällaisilla sisäpiirivaaleilla valitaan kirkon päättävä elin, joka linjaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppia, työtä, hallintoa ja taloutta. Asioita, jotka koskettavat kaikkia niitä, jotka seurakuntaan vielä kuuluvat.

Kirkon muutos onkin ollut silmiinpistävän hidasta. Monet kirkolliskokouksen päätökset eivät mene läpi ilman kolmen neljäsosan määräenemmistöä, joten uudistaminen on ollut käytännössä mahdotonta.

Hyvä esimerkki on pappisviran avaaminen naisille – asia, josta kirkolliskokous päätti jo 30 vuotta sitten.

Hyvä että päätti, sillä vuosien 2015–2019 kirkolliskokouksessa naispappeus ei olisi mennyt enää läpi määräenemmistösäädöksen takia. Kirkolliskokouksen edustajat ovat yleensä vanhoillisempia kuin jäsenistö ja työntekijät. Valituksi tuli nytkin edustajia, jotka eivät edelleenkään suostu alttariyhteistyöhön naispappien kanssa.

Lahden ortodoksinen seurakunta ei ole luopumassa Heinolan kirkosta

Kirkon jäsenkadon takia uudella kirkolliskokouksella on edessään isoja rakennemuutosta koskevia päätöksiä.

Silti todennäköistä on, että keskustelu jumiutuu pelkästään avioliittokysymykseen. Tässä asiassa uusi kirkolliskokous on todennäköisesti yhtä jumissa kuin aiempikin, eikä riittävää keskusteluyhteyttä löydy.

Monia muitakaan asioita ei voida viedä läpi, kun vain yksi asia jakaa edustajia valitsemaan puolensa ja kaivautumaan poteroihin.

Pahimmillaan sanankäyttö kovenee ja vastakkainasettelu lisääntyy. Se näkyi jo vaalien alla käydyssä keskustelussa ja ehdokkaiden saamissa vihaviesteissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu