Pääkirjoitus: Puolustusreservi uhkaa huveta

Pian aloittaa työnsä parlamentaarinen työryhmä, jonka tehtävänä on asevelvollisuutemme kehittämistä. Samalla työryhmän on määrä selvittää kansalaispalvelusta mahdollisena vaihtoehtona varusmiespalvelukselle.

Olisi yllättävää, jos työryhmä ei pitäisi kiinni yleisestä asevelvollisuudestamme. Sen takana on yhä Puolustusvoimien, kansan syvien rivien ja poliittisten päättäjien suuren enemmistön tuki. Eikä syyttä, perustaahan Suomi puolustuksensa yleisen asevelvollisuuden tuottamaan laajaan reserviin. Nykyisen järjestelmämme ja siten myös työryhmän suurimpia haasteita onkin, miten turvataan, että reservi pysyy tarpeeksi suurena.

Syntyvyys on ollut jatkuvassa laskussa jo vuosia. Se ei vielä ole ehtinyt nostattaa Puolustusvoimissa huolta varusmiesten äkillisestä loppumisesta. Kysymys ajankohtaistuu silti ennen pitkää, mikäli syntyvyys vähenee myös tästä eteenpäin.

Akuutimpi uhka puolustuskyvyllemme on, että yhä harvempi osa nuorista miehistämme suorittaa enää asevelvollisuutensa. Jopa kolmannes ikäluokasta karsiutuu nykyään varusmiespalveluksesta heti kutsunnoissa tai viimeistään palveluksensa aikana, kun meno isossa joukossa tuntuu fyysisesti tai henkisesti liian raskaalta. Toki kyse on Puolustusvoimien itsensäkin aiheuttamasta ongelmasta, jos sitä ongelmaksi vielä edes kannattaa kutsua.

Yhä harvempi suorittaa varusmiespalveluksen.

Kutsunnoissa korotettiin taannoin tarkoituksellisesti rimaa sen varmistamiseksi, että palvelukseen määrättävät pystyisivät suorittamaan se kunnialla loppuun saakka. Tavoitteessa on onnistuttu, sillä keskeytysten määrä on ollut jo pitkään selvässä laskussa. Silti niitä tapahtuu edelleen varsin runsaasti. Ja koska samaan aikaan yhä useampi nuori mies saa vapauttavan päätöksen jo kutsunnoissa, on ymmärrettävää, että huoli reservimme riittävyydestä valtaa alaa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on pohtinut, voisiko palvelukseen kelvata taas vähän heikommallakin fyysisellä kunnolla. Tarvitaanhan nykysodassa paljon muitakin kuin eturivin taistelijoita, esimerkiksi tietokone-eksperttejä.

Suuren potentiaalisen reservin muodostavat naiset, joista vain tuhatkunta suorittaa vuosittain vapaaehtoisen varausmiespalveluksen. Vaikka määrä vain kaksinkertaistuisi, reservi vahvistuisi ajan mittaan tuntuvasti.

Kutsumalla myös nuoret naiset kutsuntoihin he saattaisivat innostua varusmiespalveluksesta nykyistä enemmän. Tai elleivät siitä, niin kenties kansalaispalveluksesta, mikäli se olisi mahdollista. Pakolliseksi ei naisten asepalvelusta halua määrätä edes Puolustusvoimat. Siihen eivät rahat ja voimat riittäisi.