Lukijalta: Evon avohakkuut uhkaavat luonnonarvoja, kansallispuiston perustaminen estäisi lisävahingot

Jaakko Ritamies

Evon metsien avohakkuut Hämeenlinnan Lammilla ja kohta myös Padasjoen Taruksen alueen vanhoissa metsissä kuohuttavat luontoihmisiä. Luontojärjestöillä on jo kovat piipussa.

Luontoihmisten järkytykseksi Metsähallitus ehti jo tehdä laajoja avohakkuita Evolla, vaikka kaatoalueet täyttivät kaikki suojelullisesti arvokkaan metsän kriteerit.

Estääkseen jatkossa uudet vahingot tällä Etelä-Suomen viimeisellä yhtenäisellä metsäalueella Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri esittää, että Evolle perustettaisiin noin 5 000 hehtaarin suuruinen kansallispuisto.

Evon kansallispuiston vetovoima olisi huomattavasti suurempi kuin nykyisen retkeilyalueen. Siksi ympäristöministeriön on käynnistettävä puiston perustamiseen liittyvät lakivalmistelut.

Evon kansallispuistoa on jo pari kertaa aiemmin turhaan yritetty perustaa. Nykyinen ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ei innostunut tästä kansallispuistohankkeesta ensi yrittämällä vuonna 2002.

Hänen vastauksensa kuului silloin näin: ”Tilanne siellä Evolla on nykyisen mittavan tutkimustoiminnan ja laajojen virkistysalueiden vuoksi ihan tyydyttävä. Evo ei siksi ole selvä kansallispuiston paikka. Tätä tärkeämpää on suojella Etelä-Suomen vanhoja metsiä.”

Koska Evon Ilvesreitin varrella ei ainakaan ole pystytty Etelä-Suomen vanhojen metsien suojeluun, on kansallispuiston perustaminen otettava ministeriössä aivan uudelta pohjalta tarkasteluun.

Vanhojen metsien laajemmilta tuhoilta Evolla säästyttiin viime vuoden puolella, kun Lahden Greenpeace toi julkisuuteen Metsähallituksen laajat hakkuusuunnitelmat. Osasta kaatoja luovuttiin.

Viime vuonna Evon retkeilyalueelle tehtiin 85 400 käyntiä.

Sen jälkeen Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä vakuutteli julkisuudessa (HS 12.1.2020), että lajien kannalta arvokkaimmat alueet jätetään valtakunnan alueella jatkossa metsätaloustoimien ulkopuolelle ainakin heidän hakkuissaan.

Paljon kovempaa linjaa vetää kuitenkin Hämeenlinnan kaupunki. Sen metsäosasto on ilmoittanut, että myös vanhoja metsiä hakataan Padasjoen Tarusjärveltä, vaikka sieltä on löytynyt useita uhanalaisia kasvilajeja.

Sopimuskumppani UPM toteuttaa hakkuut.

Hämeenlinnalla on Padasjoen Iso-Tarusjärven alueella omia metsiä 1 400 hehtaaria. Lajiasiantuntijat ovat löytäneet Tarusjärven hakkuualueelta hiljattain useita erittäin uhanalaisia kasvilajeja.

Siksi on pyritty siirtämään hakkuiden aloittamista ja saamaan hakkuualue Metso- metsänsuojeluohjelman piiriin. Asia on saatettu myös Hämeen ely-keskuksen tietoon.

Evon ja Iso-Tarusjärven ikimetsien kovan kohtalon pelätään vaikuttavan kielteisesti suositun noin 70 kilometrin pituisen Ilvesreitistön vaeltajien määrään. Tähän asti ne ovat olleet rajussa kasvussa.

Viime vuonna Evon retkeilyalueelle tehtiin 85 400 käyntiä. Varsinkin isot leirit ovat olleet suosiossa.

Ulkomaalaisista varsinkin aasialaiset ovat olleet kiinnostuneita Evon ja Tarusjärven luontokohteista.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut