Lukijalta: Hallitus ajaa taloutta ja maaseutua alas

Lulu Ranne

Väestötutkija Timo Aron mukaan koko Suomi taantuu 2030-luvulla lukuun ottamatta Helsinkiä, Tamperetta ja Turkua. Taantumaa on kuitenkin mahdollista hillitä ja koko maata kehittää, mutta valitettavasti Sanna Marinin (sd) hallitus ei näin tee.

Se on päinvastoin kiihdyttämässä taantumista hiilidioksidijahdilla. Pyrkimys hiilineutraaliuteen ei ole reilua maaseudulle, eikä johda kansantalouden vahvistumiseen tai hyvinvointiin, saati tavoitteeseen. Hiilidioksidipitoisuus tulee kasvamaan entiseen tahtiin muun muassa maailman toimesta.

On vaikea käsittää Suomen ilmastotavoitteiden ympärille nostettua teknologiauskoista joukkohurmosta ja investointiuhoa.

Hiilineutraaliuteen tähtäävien investointien vaikeusaste ja hinta ovat jo nyt täysin mahdottomia enemmistölle suomalaisista.

Sellaiseen ruokavalioon väestö ei demokraattisessa markkinatalousmaassa suostu.

Mediassa uhottiin hiljan SSAB-yhtiön hiilivapaan teräksen tulevan vuonna 2026. Mainitsematta jäi, että uusi prosessi vaatii enemmän kuin Olkiluoto 3 ydinvoimalan tuotannon verran fossiilivapaata sähköä.

Samalla vilautettiin sähköautojen 350 kW:n suurteholatausasemia, jotka ovat myrkkyä sähköverkolle. Vuonna 2030 pitäisi olla 250 000 sähköautoa.

Niitä varten tarvittaisiin saman verran kotilatausasemia ja tuhansia julkisia pikalatausasemia. Jo nyt joidenkin asemien sähkö on paljon fossiiliajelua kalliimpaa.

Hiilineutraaliustavoite nojaa siis sähkön kulutuksen valtavaan kasvuun. Samalla sähköverkon hallinta muuttuu mittakaavan kasvaessa mahdottomaksi ilman erittäin kallista ja käytännössä mahdotonta sähkön varastointia.

Sääntelyllä ja verokepillä pakotetut jätti-investoinnit eivät tuota mitään, vaan ainoastaan imevät valmiiksi velkaisilta kuluttajilta niiden lopunkin ostovoiman. Sähkön siirtohinnoittelu on siitä varoittava esimerkki. Talous ei piristy, vaan leikkaa kiinni ihmisten rahojen yksinkertaisesti loppuessa.

Ennestäänkin arvonsa menettävien 190 000 öljylämmitteisen pienkiinteistön vaihto maalämmölle taas maksaisi ainakin neljä miljardia euroa ja vaatisi jälleen Olkiluoto 3:n verran lisää sähkötehoa.

Puolet kaukolämmöstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella. Niiden vaihto koskee yli kolmea miljoonaa suomalaista.

Hiilineutraaliustavoite nojaa siis sähkön kulutuksen valtavaan kasvuun. Samalla sähköverkon hallinta muuttuu mittakaavan kasvaessa mahdottomaksi ilman erittäin kallista ja käytännössä mahdotonta sähkön varastointia.

Maa- ja karjatalous on joutunut investoimaan tähtitieteelliset summat tuotantosuuntiin ja -tekniikkaan, joita yhteiskunta nyt yhtäkkiä syyttää ilmastonmuutoksesta.

Jo nyt kaavaillaan muutoksia, joissa metsä- ja viljelysmaan käyttöä rajoitetaan tavalla tai toisella sitomaan hiiltä.

Kehitys puree erityisesti maaseudun elinmahdollisuuksiin ja uhkaa myös koko kotimaista elintarviketuotantoa, jossa kiinni olevat miljardit ja yrittäjien elämät ovat valumassa hukkaan.

Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttää yhteiskuntaan muutoksia, joita harva tavallinen ihminen osaa painajaisissaankaan hahmottaa. Esimerkiksi elintarvikkeiden hiilijalanjäljen pienentäminen 74 prosenttia edellyttää ruokavaliota, jollaiseen väestö ei demokraattisessa markkinatalousmaassa suostu.

Euroopan seotessa Suomen ei tarvitse olla johtaja. Hiilidioksidijahti tulee lopettaa nyt. Katse ja teot tulee siirtää vauvoihin, lapsiperheiden hyvinvointiin, hoidettuihin ja uudistumiskykyisiin metsiin sekä viljelyskelpoisen maan säilyttämiseen ja parantamiseen.

Kirjoittaja on kansanedustaja (ps . ) Hämeen vaalipiiristä .

Kommentoi