Lukijalta: Eero Seesvaara: Lauha sää ei uhkaa Lahti Energian osingonmaksua

Eero Seesvaara

Lehtitiedon (ESS 15.2.) mukaan konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä arveli, ettei Lahti Energia pysty maksamaan suunniteltua osinkoa lauhan talven vuoksi.

Kun tällainen arvelu on esitetty julkisesti, lienee paikallaan myös julkisesti kommentoida Mäntylän lausahdusta, joka ei perustu yhtiöltä kysyttyyn tietoon.

Haluan tässä kertoa sen, että yhtiön liiketoimintaa on hajautettu moniin eri osiin, mikä tekee yhtiön toiminnasta luultua vakaampaa.

Jos tammikuu olisi ollut lämpötiloiltaan tavanomainen, olisi Lahti Energian tulos tuolta kuukaudelta toki ollut parempi. Kuitenkin Lahti Energia seisoo vankasti kolmella jalalla, neljännen ottaessa askelta eteenpäin.

Optimaalisin lämpötila on noin –7 astetta.

Näistä kaksi – kaukolämpö ja sähkönjakelu – ovat vankasti kiinni tämän kulmakunnan maaperässä.

Lämpö- ja sähköverkot ovat paikallisia, kuten myös kaukolämpöön liittyvät tuotantolaitokset. Ne muodostavat osan keskeisestä infrasta.

Kolmas tukijalka on osa valtakunnallista infraa, sähköntuotantolaitokset (vesi-, tuuli-, lämpö- ja ydinvoima) lähinnä Pohjanmaalla.

Neljäs, ”liikkeessä oleva jalka” on sähkön vähittäismyynti, jota voi verrata lähinnä teleliiketoimintaan. Se on yhdistymässä valtakunnalliseksi sähkönmyyntiyhtiöksi 1.4.

Näihin kaikkiin jossain määrin vaikuttavat säät Lahdessa, Suomessa ja Pohjolassa, joihinkin enemmän tuulet ja sateet kuin lämpötila.

Eri säätekijät saattavat kumota toisiaan. Lisäksi näihin liiketoimintoihin vaikuttavat monet muut tekijät – ja vuotta on vielä paljon jäljellä.

Paikallisessa uutisoinnissa Kymijärvi III -investointi on saanut ansaitusti huomiota. Vähemmälle on jäänyt Lahti Energian panostus sähköntuotantoon, käytännössä tuulivoimaan.

Vuodesta 2013 lähtien hyvinkin kannattavaan tuulivoimaan on panostettu noin 80 miljoonaa euroa.

Isossa kuvassa energiakäännöksen lisäksi tavoitteena on ollut kehittää liiketoimintaa siten, että yhä suurempi osa Mäntylän mainitsemista osinkoeuroista haetaan muilta kuin ”omistaja-asiakkailta”, esimerkiksi pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta.

Paikalliset lämpötilat vaikuttavat eniten kaukolämpöön, mutta eivät nekään aivan suoraviivaisesti, kuten Mäntylä tuntuu ajattelevan.

Lahti Energian nykyisen lämmöntuotantorakenteen kannalta optimaalisin lämpötila eräistä muista tekijöistä riippuen on noin -7 astetta.

Nollakeli ei siis ole dramaattisen kaukana optimista.

Vuoden 1987 tammikuussa koettiin monen viikon reippaat -30 asteen pakkaset. Ne olisivat Lahti Energian tuloksen kannalta merkittävästi huonompi juttu kuin nyt eletyt kelit. Tällöin kallista fossiilista maakaasua olisi palanut reippaasti.

Mainittakoon lisäksi, että edellä mainittujen tukijalkojen turvin yhtiössä on kasvatettu uusia liiketoimintoja, joiden toimialueena on koko Suomi, osalla koko Eurooppa.

Nämä liiketoiminnot liittyvät hajautettuun uusiutuvaan energiantuotantoon, energiankäytön tehokkuuteen, olosuhdepalveluihin sekä sähköiseen liikenteeseen.

Nämä faktat rauhoittanevat kaupungin osingoista huolissaan olevia, kuten myös kaukolämmön hinnankorotusta pelkääviä.

Pirteitä pikkupakkasia lähikuukausille toivoen,

Eero Seesvaara

Kirjoittaja on Lahti Energia -yhtiön toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu