Lukijalta: Keskustan liikennejärjestelyt kaipaavat kävelijän silmälasit

Vesijärvenkadun suojatiet ovat turvattomia jalankulkijoille. Tässä tapahtui onnettomuus viime kesänä. Antti Yrjönen

Sanna Mäkinen

Keskustan uutta liikennesuunnitelmaa eli Liisua on haukuttu monesta näkökulmasta, niin kalleutensa kuin ”järjettömyytensä” vuoksi.

Erityisen paljon vastustusta saavat osakseen Vesijärvenkadulle suunnitellut bussien uudet pysäkit Trion kohdalla ja katuun kohdistuvat muutokset ylipäätään.

Mielipiteissä heijastuu näkemys, että autoilu tulee olennaisesti vaikeutumaan ja lopettaa keskustan elävyyden kertaheitolla.

Lähes tasaisin väliajoin saamme nyt lukea otsikoista, miten jalankulkija on tullut Vesijärvenkadulla auton yliajamaksi.

Muutoksia on vastustettu muuallakin, ja myöhemmin todettu yhdessä oikeiksi.

Valtakunnan julkisuutta sai suojatietä pyörällä ylittänyt tyttö, jonka päälle ajoi auto viereiseltä kaistalta, pysähtyneen auton ohi, huonoin seurauksin.

Tämäkään ei herättänyt lahtelaista yksityisautoilijaa pohtimaan kanssakulkijoiden turvallisuutta mahdollisin uusin katujärjestelyin. Hänelle näyttää riittävän, että keskustan läpi saa ajaa leveästi ja nopeasti.

Merkittävä osa Vesijärvenkadun liikenteestä on läpiajoa, siis vailla tarkoitusta tulla asioimaan keskustassa.

Vaikuttaa todelliselta järjettömyydeltä, että meidän tulee sallia nopeat läpiajot kaupungin keskustan kautta, samalla vaarantaen jalankulkijat ja vähentämällä sekä koettua turvallisuutta että viihtyisyyttä.

Ei ole realismia ratkaista jalankulkijoiden turvallisuutta alikuluilla koko Vesijärvenkadun mitalta, vaan todellinen vaihtoehto on ajonopeuksien hillitseminen keskustan alueella.

Se ei onnistu pelkällä nopeusmerkillä, vaan turvalliset kadut tehdään oikein mitoitetulla tilalla. Se ei houkuttele autoilijaa ralliin, mutta erottelee pyöräilyn, jalankulun ja autoilun selkeästi omille väylilleen.

Kännykkäänsä tuijottava teini, pyöräilevä lapsi ja rollaattoria käyttävä ikäihminen ovat paitsi meidän autoilijoiden vastuulla, myös päättäjien, jotka päätöksillään tekevät katutilasta joko turvallisen tai turvattoman.

Keskustan liikennejärjestelyjen suunnitelmalla tavoitellaan yleisellä tasolla lisää viihtyisyyttä ja koko keskusta-alueen elävyyttä. Hyvin ohjattu kehäliikenne ja tiivis kaupunkirakentaminen tuovat ihmiset viihtymään keskustaan. Nämä pitää yhdistää laadukkaisiin ja turvallisiin kävelyalueisiin, nykyistä parempiin pyöräilyväyliin, autoille tehtyihin parkkitaloihin sekä katutilaan toteutettuihin leikkipuistoihin, kahviloihin tms.

Lähes poikkeuksetta tällaisia muutoksia on vastustettu muuallakin, ja myöhemmin todettu yhdessä oikeiksi.

Suunnitelmassa tavoitellaan autoille parempia ja toimivampia parkkipaikkoja nykyisen varsin katupainotteisen pysäköinnin sijaan, sekä kaupunginsairaalan pysäköintiin liittyvien ongelmien ratkaisemista. Autoilla keskustaan tuloa ei olla kieltämässä.

Samoin suunnitelmassa edistetään pyöräilyn tavoiteverkon toteuttamista, kun katutilaa otetaan pyöräilyn käyttöön ja keskustan läpi autoilun jakamista nykyiseltä Vesijärvenkadulta myös muille kaduille. Niitä olisivat pääosin kehäkaduksi nimetyt Saimaankatu ja Vuoksenkatu. Minkään kadun osalta ei olla kieltämässä henkilöautoilla läpiajoa.

Tästä katusuunnittelun periaatepäätöksestä jää vielä paljon tehtävää tarkemmassa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Lisäksi suunnitelmassa otetaan kantaa osan bussiliikenteen siirtämisestä torilta Trion viereen tehtäville pysäkeille. Turhan torikierroksen pois jääminen tuo aikahyötyä joillakin linjoilla.

Hinta-arvioksi katumuutoksille on esitetty 20–30 miljoonaa euroa riippuen toteutustavasta, ei suinkaan julkisuudessa pyörinyttä 100 miljoonaa.

Pari miljoonaa euroa vuodessa ei ole kymmenen vuoden aikajänteellä kaupungin katumuutoksissa poikkeuksellinen summa.

Erityisen tärkeää on, etteivät mahdolliset katumuutokset toisaalla aiheuta siirtyviä ongelmia toisaalle, kuten esimerkiksi Saimaankatua vuorostaan ylittävän koululaisen turvallisuudelle tai kouluympäristöjen melualtistukselle.

Pelkkä nopea läpiajo keskustan läpi ei tälläkään kadulla voi olla keskeisin tavoite. Keskustan kehittämistä tulisi lähestyä myös kadulla kävelevän silmälasein.

Kirjoittaja on lahtelainen kaupunginvaltuutettu (sd.), teknisen ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu