Markus Pirttijoen Esalainen: Vaihtoehtoja alueiden vertailun mittareiksi

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Vanhan sanonnan mukaan on lottovoitto syntyä Suomeen. Ja miksei olisi? Onhan meidät tituleerattu planeetan onnellisimmaksi kansaksi. Maailmankuulut jalkapallotähdet leikkauttavat täällä takareitensä ja koronavirukseen sairastunutkin saatiin pelastetuksi.

Viimeaikainen keskustelu on kuitenkin pistänyt pohtimaan, että noinkohan se lottovoitto osuu ihan jokaisen suomalaisen kohdalle? Jos iltapäivälehtiä on uskominen, niin edelleen on lottovoitto syntyä Suomeen, kunhan synnyt pääkaupunkiseudulle, Turkuun tai Tampereelle. Muille on luvassa vain pelkkä lisänumero jos sitäkään.

Tulevaisuuden mittariksi on nykyisen muotivillityksen mukaan noussut se, montako euroa asuinneliöstä maksetaan milläkin paikkakunnalla. Helsingin Kallio lienee näin ollen täynnä onnellisia.

Lehdet pursuavat uutisia asuntojen hintavertailuista. Vähemmän näkee juttuja siitä, mihin Padasjoelle muuttava perhe käyttää sen rahan, jota ei tarvitse käyttää asumiseen. Suomesta yritetään väkisin tehdä kolminapaista toistamalla samoja sanoja: Turku, Tampere ja pääkaupunkiseutu.

Tällaisesta pelottelusta voi pahimmillaan tulla itseään toteuttava ilmiö ja silloin voi käydä niin kuin ennustetaan.

Aluekehityskonsultit MDI etunenässä ovat aktiivisia mittaamaan ja asettamaan Suomi menestyjiin ja menehtyjiin. Tällä viikolla MDI julkaisi vertailun, jossa kuntia pisteytettiin 17 eri muuttujan avulla. Jokainen niistä antoi enintään 100 pistettä eli maksimi oli 1700. Mitattavia asioita olivat muun muassa väestönmuutos, taloudellinen huoltosuhde, työttömyys ja työllisyys, alle 55-vuotiaiden osuus, verotettavat tulot, bruttokansantuote ja niin edelleen.

Yksi kriteeri oli myös vieraskielisten osuus. Oletan, että maksimit sai siitä, että vieraskielisiä on paljon. Silloin yliopistokaupungit saivat ylivoimaisen etumatkan.

Tässä vertailussa ja näillä mittareilla Päijät-Hämeestä ei yltänyt yhtään paikkakuntaa 20 parhaan joukkoon. Voittajat löytyivät, yllätys yllätys, pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen lähistöltä. Lahti oli isojen kaupunkien listalla kokonsa mukaiselle paikalla eli kahdeksas saatuaan runsaat 1000 pistettä.

Konsulttien mittarit ovat vertailukelpoisia, mutta niissä on se ongelma, että ne mittaavat pelkästään numeerisia arvoja ja lopputulosta. Muuttoliike ja työllisyyskehitys vahvistavat vahvoja. Potentiaalit jäävät nuolemaan näppejään.

Entäpä jos vertailtaisiin asioita, jotka houkuttelevat uusia asukkaita ja sen seurauksena nostavat työllisyyttä ja muuttoliikettä. Sellaisia olisivat koulujen ryhmäkoko, rantatonttien määrä suhteessa asukaslukuun, keskimääräinen etäisyys lähimpään terveyskeskukseen, metsästys- ja kalastusmahdollisuudet, kuntopolut ja -ladut, kylä- ja kaupunginosayhdistysten aktiivisuus, piha- ja katukirppisten määrä, naapuriapu, ystävällisyys ja asuntojen matala neliöhinta.

Kaupan suuryksiköt ovat muuten erinomaisen hyviä mittareita menestyvistä alueista. Kun Bauhaus perjantaina avasi Suomen 6. myymälänsä Lahteen, sen täytyi tietää, mikä tämän seudun tulevaisuus on.

ESS:n päätoimittaja

markus.pirttijoki@ess.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.