Lukijalta: Eläkeläisten köyhyys on todellinen ongelma

Leena Sorvali

Eläkeläisköyhyys vaikuttaa ainakin noin 200 000– 300 000 ihmisen elämään Suomessa. Sitä lievittää jonkin verran asumistuki ja toimeentulotuki, joita eivät kuitenkaan hae kaikki niihin oikeutetut.

Viime aikoina on medioissa toitotettu, että eläkkeet ovat nousseet ja eläkeläisten hyvinvointi parantunut. Kellä on kellä ei.

Tosiasia on, että kun vielä joitakin vuosia sitten keskieläkkeestäkin jäi jotain säästöön, nyt kaikki menee normaalin elämisen kuluihin. Jos tulee jokin ylimääräinen meno, on turvauduttava säästöihin, jos niitä vielä on. Jos ei ole, on turvauduttava lainarahaan, joka sekin on joskus maksettava pois korkoineen.

On pantava kädet kyynärpäitä myöten ristiin, jos ei ole vielä sairastunut. Jos niin käy, on keskieläkeläisenkin miettiminen, kumpaan eläkkeensä käyttää lääkkeisiin ja hoitoihin vai ruokaan ja vähäiseenkin virkistykseen.

Tämä yhteiskunta on rakennettu perheille, ei yksineläjille.

Erityisen vaikeassa asemassa ovat yksin elävät eläkeläiset ja pahimmassa ne, joilla on turvanaan vain kansaneläke ja/tai oma syystä tai toisesta pieneksi jäänyt työeläke. Hieman paremmin on niillä, jotka saavat oman eläkkeensä lisäksi leskeneläkettä.

Tämä yhteiskunta on rakennettu perheille, ei yksineläjille. Yksineläjä joutuu maksamaan kaikesta lähes kaksinkertaisesti. Sitä ei ole riittävästi näissäkään pohdinnoissa otettu huomioon.

Kirjoitttaja Lahden kaupungin vanhusneuvoston jäsen

Lukijalta: Eläkeläisten köyhyyden poistamiseen on keinoja

Kommentoi