Lukijalta: Liittyykö Vääksyn koulupäätökseen painostusta?

Juha Tapiola

Vääksyn uuden koulun rakentaminen perustuu 530 oppilaan ennusteeseen. Päätöksen syntyminen on varsin erikoinen tapahtumasarja.

Sivistysjohtaja valmisteli asiaa ensin huomattavasti pienemmällä oppilasmäärällä, mutta hänet velvoitettiin muuttamaan esitystään.

Tästä on valtuuston esityslistalla 12.11.2018 seuraava selostus: ”Vääksyn Yhteiskoulun suunnittelusta vastaava työryhmä (VYK-ryhmä) päätti kokouksessaan 29.10.2018 velvoittaa sivistysjohtajan valmistelemaan uuden koulun oppilasmitoitusta oppilasmäärälle 480–530 oppilasta.”

Onko sivistysjohtaja joutunut painostuksen alaiseksi? Jos on, niin kyseessä voi olla jopa rikoslain tarkoittama virka-aseman väärinkäyttö (RL 40:7 ”käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden”).

Koulun kokoa pienentämällä ylläpitokulut alenisivat merkittävästi.

Vääksyn yhteiskoulun valmistelussa on havaintojeni mukaan päädytty jo alkuvaiheessa elinkaarihankkeeseen, joka edellyttää hankkeen olevan vähintään 15 miljoonan euron suuruinen.

Tätä pienempiä urakoita rakennusliikkeet eivät suostu toteuttamaan elinkaarimallilla. Tästä syystä on ollut tarve keinotekoisesti ylimitoittaa oppilasennusteet, jotta hanke pysyy riittävän suurena.

Vääksyn yhteiskoulun elinkaarihankkeen lopulliseen tarjouspyyntövaiheeseen on tulossa vain yksi tarjoajaehdokas. Mitään todellista kilpailua ei siis ole ja tällä on mitä ilmeisimmin hintaa nostava vaikutus.

Vain yksi yhtiö kiinnostunut Asikkalan VYK-hankkeesta, ehdotus koulun suunnittelun keskeyttämisestä kaatui selvin lukemin

Taloudellisessa ja ekologisessa mielessä Vääksyn yhteiskoulu olisi ollut järkevää mitoittaa 300 oppilaalle, koska tämä on realististen ennusteiden mukaan oppilasmäärä 2030-luvulle tultaessa.

Aurinkovuoren ja Anianpellon kouluilla oppilasmäärät laskevat jo 2020-luvun alkupuolella. Käytännön järjestelyillä osa yhteiskoulun opetuksesta voitaisiin hoitaa Aurinkovuoren koulun tiloissa 2020-luvulla.

Suomessa syntyi viime vuonna noin 45 600 lasta. Syntyvyys on Suomessa pienentynyt kymmenessä vuodessa 25 prosentilla.

Vastaavana ajanjaksona Asikkalassa syntyneiden määrä on pudonnut 60:stä 34:ään.

Vääksyn uutta yhteiskoulua suunnitellaan 530 oppilaalle. Tämä tarkoittaa noin 120 oppilasta vuosiluokkaa kohden yläkoulun 7–9 luokille.

Viime vuonna syntyneet lapset tulevat 7. luokalle vuonna 2032. Heitä on todennäköisesti noin 40, ottaen huomioon Asikkalassa syntyneet 34 lasta ja positiivinen muuttovoitto.

Viime vuosina Asikkalassa on syntynyt keskimäärin alle 50 lasta. Tämän keskiarvon perusteellakin laskettuna vuosina 2028 – 2032 Vääksyn yhteiskoulun 7. vuosiluokalle tullee vuosittain alle 60 oppilasta.

Vääksyn yhteiskoulun rakennushanke kuumentaa tunteita - Lahden Launeen koulusta löydettiin varoittava esimerkki

Yhteiskoulun koulumitoitusta koskevien laskelmien mukaan Vääksyyn tulee vuosittain 30–40 ulkokuntalaista oppilasta 7. vuosiluokalle. Ensi syksynä heitä on vain 23, eli siltä osin laskelmat pettävät pahasti jo tänä vuonna.

Hollolan kunta ja Lahden kaupunki ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaan Vesikansan oppilaat käyvät yläkoulua Lahden Kivimaalle ensi vuonna valmistuvassa uudessa koulussa.

Tämä voi romahduttaa Hollolasta Vääksyyn 7. luokalle tulevien määrän jo ensi vuonna.

Tässä yhteydessä on syytä huomioida myös se, että Hollolassa syntyneiden lasten määrä on 2010-luvulla pienentynyt 36 prosentilla.

Kaksi lautakuntaa riitelee keskenään Asikkalassa Vääksyn koulun purkamisesta

Mitoittamalla yhteiskoulu 300 oppilaalle rakennuskustannukset alenisivat varovasti arvioiden 4–5 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi 50 vuoden käyttöajalla rakennuksen ylläpitokustannukset ovat moninkertaiset rakentamiskuluihin verrattuna.

Rakennuksen neliöt vaikuttavat suoraan moniin ylläpitokustannuksiin. Koulun kokoa pienentämällä vuosittaiset ylläpitokulut alenisivat merkittävästi.

Kirjoittaja on varatuomari, kunnanvaltuutettu (vihr.)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Ostarilla: Kauppa meni, parturit ja baarit jäivät – Tonttilan asukkaille ostari on kulttuurin kehto ja olohuone
  2. Myrsky katkonut sähköjä Päijät-Hämeessä sunnuntaina
  3. Oodin puukotuksen uhrin vammat ovat luultua vakavammat, poliisi tutkii tapon yrityksenä
  4. Salppurin perinteinen hiihtokoitos loi haasteen – "Rankka reitti, mutta on kiva hiihtää samoja latuja kuin maailman huiput"
  5. Myrsky riepottelee sekä maalla että merellä – roudan vähäisyyden vuoksi puut saattavat kaatua myrskyssä normaalia herkemmin
  6. Sykkeen R-kioski Lahdessa lahjoitti 1000 euroa urheiluseura Salpikselle
  7. Ostarilla: Tonttilan ostari on olohuone, joka sykkii elämää karun ulkokuoren takana, katso kuvagalleria
  8. Lukijalta: Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Päätökset Lahti Energiasta tehdään oikeiden tietojen pohjalta
  9. "Vaihtoehdot olivat aseelliset ryöstöt tai luontoala" – Varuskunnan lakkautus vei yliluutnantti Mikko Kettuselta, 40, kutsumustyön, mutta nyt metsä elättää sissin jälleen
  10. Minisalpausselkä veti hiihtäjiä ympäri Etelä-Suomen, katso kuvat
  11. Konserttiarvio: Diandra sytytti Bond-huuman Sibeliustalossa
  12. Päijät-Hämeen tanssiala palkitsi Jannika B:n Kultaiset askeleet -gaalassa
  13. Näkökulma: Pelaaminen voi olla tavoite – jotain on mennyt pieleen jo ennen kuin nuori hautautuu kotiinsa
  14. Rovanperä teki historiaa nousemalla palkintopallille Ruotsin kurarallissa – Brittikuljettaja Evans otti voiton
  15. Sydämen eteisvärinä iskee yhä useampaan – kehnosti hoidettu verenpainetauti on tavallinen syy joskus päiväkausiakin kestävään tykytyskohtaukseen

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.