Pääkirjoitus: Lahden keskustan ilme sumentunut

Lahden keskustasta on poistettu muun muassa penkkejä lisääntyneen häiriökäyttäytymisen takia. Pirjo Kamppila

Lahti tuskin koskaan pääsee täysin eroon kiusallisesta maineestaan Suomen Chicagona, vaikka tilastot eivät enää aikoihin ole vahvistaneet, että täällä tehtailtaisiin rikoksia merkittävästi enemmän kuin muissa kaupungeissamme.

Tuorein kaupunkien turvallisuustilannetta vertaillut selvitys, joka osaltaan vesitti ainakin jossain määrin Lahden Chicago-mainetta, julkaistiin alkuvuodesta. Kyseessä oli poliisin niin sanottu katuturvallisuusindeksi.

Vuosittaisessa vertailussa otetaan tyypillisesti huomioon kaupunkien keskustassa julkisilla paikoilla tehtävät rikokset. Niiden perusteella Lahti oli viime vuona kymmenenneksi turvallisin kaupunki 15 suurimman kaupunkimme joukossa. Turvattomampia olivat Helsinki, Jyväskylä, Turku, Tampere ja Vantaa eli melkein kaikki Lahtea suuremmat kaupungit.

Lahden sijoitus ei paljon muuttunut edellisestä vertailusta, jossa se oli yhdeksäs. Tämä voi tulla joillekin yllätyksenä, sillä julkisuudessa viime aikoina käydystä keskustelusta voisi päätellä, että katuturvallisuus on Lahden keskustassa suorastaan romahtanut lyhyessä ajassa.

Poliisin näkyvyydellä voisi olla siistivä vaikutus.

Yhä useammin kuulee puhuttavan, että päihteiden avoimesta käytöstä ja niiden välittämisestä olisi tullut aiempaa näkyvämpi osa ydinkeskustan katukuvaa. Satunnainenkin vierailu keskustaan osoittaa nämä puheet vähintään oikean suuntaisiksi. Ajan toki sanotaan kultaavan muistot. Kiistatonta silti lienee, ettei Lahden paraatipaikoilla takavuosina pilkitetty huumeita suoneen keskellä kirkasta päivää kaikkien ohikulkijoiden nähden. Nyt se on arkipäiväinen näky keskustan kaduilla, kauppakeskuksissa ja puistoissa.

Vaikka häpeämättömän avoin päihteiden käyttö ja siitä usein seuraava häiriökäyttäytyminen ei olisi poliisin tilastoissa heikentänyt merkittävästi Lahden katuturvallisuutta, on ymmärrettävää, jos sillä on ollut kielteinen vaikutus lahtelaisten turvallisuudentunteelle. Siksi viranomaisten tulee ottaa asia vakavasti resurssiongelmiensa keskelläkin.

Toki jotain on jo tehtykin. Päihdeongelmaisten omimia levähdyspaikkoja ja leikkipuistoja on suljettu eri puolilta keskustaa. Hyvä kysymys silti on, onko oikein, että vanhuksista ja lapsista on näin tehty häiriökäyttäytymisen sijaiskärsijöitä.

Poliisin suuremmalla näkyvyydellä olisi mitä ilmeisimmin siistivä vaikutus ydinkeskustan katukuvaan. Sitä monet toivovat. Itse perusongelmaan sillä ei ikävä kyllä taitaisi olla vaikutusta. Päihteiden väärinkäyttäjät löytävät aina jostain sijansa niin kauan kuin ongelmien juurisyihin ei kyetä puuttumaan riittävällä tarmolla ja osumatarkkuudella.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut