Lukijalta | Paljonko bakteereja tarvitaan terveyteen?

Mikrobeista, kuten bakteereista, puhuminen tuo helposti mieleen tartuntataudit. Kuitenkin kolikon toinen puoli on, ettemme selviäisi ilman mikrobeja.

Kehomme toiminnot ovat riippuvaisia mikrobeista, joiden kanssa elämme symbioosissa. Iholla ja suolistossa esiintyvien bakteerien monipuolisuuden ja tiettyjen bakteeriryhmien suhteellisen runsauden on havaittu liittyvän monin tavoin hyvään terveyteen ja hyvinvoinnin kokemukseen.

Bakteerien roolia ihmisten hyvinvoinnissa on tutkittu muun muassa mielenterveyden, painonhallinnan ja immuunivälitteisten sairauksien yhteydessä.

Hyvä esimerkki kehon mikrobiyhteisön koostumuksen merkityksestä terveydelle on ulostesiirteiden käyttäminen suolistosairauksien hoidossa. Tämä lienee monille jo tuttua tiedeyhteisön ulkopuolellakin.

Ihmisen immuunijärjestelmä tarvitsee stimulointia ja harjoitusta luonnon mikrobeilla .

Tarvitsemme mikrobeja omassa kehossamme, mutta myös sen ulkopuolella, koska ihmisen immuunijärjestelmä tarvitsee stimulointia ja harjoitusta luonnon mikrobeilla muodostuakseen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Allergiat ja autoimmuunisairaudet, kuten astma ja diabetes, ovat immuunijärjestelmän häiriöitä. Ne ovat lisääntyneet huomattavasti länsimaisissa kaupungeissa. Tämän kehityksen on esitetty johtuvan kaupunkien korkean hygieniatason ja vähäisen luontokosketuksen aiheuttamasta mikrobialtistuksen puutteesta.

Toisin sanoen kaupunkien hygieniataso ja päällystetty ympäristö vähentävät kosketusta maaperään ja vähäiset viheralueet pitävät yllä köyhempää eliöyhteisöä.

Luonnossa oleskelu on johdonmukaisin keino mikrobialtistuksen tukemiseen, mutta myös kaupunkiympäristön laatuun kannattaa panostaa.

Vietämme paljon aikaa kodeissamme, joiden mikrobiyhteisöt ovat kytköksissä ympäristöömme. Kenkien ja lemmikkien mukana sisälle kulkeutuu maata ja kasvinosia sieltä, missä olemme liikkuneet.

Toisaalta monilla ei ole aikaa tai mahdollisuutta liikkua luonnossa. Siksi esimerkiksi viheralueiden lisääminen ja parantaminen on tärkeää tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa.

Tutkimusryhmämme pyrkii rikastuttamaan kaupunkien mikrobiyhteisöjä ja edistämään terveyttä tuomalla kaupunkilaisten ulottuville esimerkiksi uusia puutarha- ja maisemointimateriaaleja, joissa on rikas mikrobiyhteisö.

Tutkimuksissamme koehenkilöt ovat kosketelleet tutkimusmateriaalejamme, jolloin ihon mikrobiyhteisöissä on havaittu muutoksia, joista ilmeisesti on terveyshyötyjä.

Väitöskirjassani tutkin, millaiset alustat toimisivat parhaiten kaupunkipuistojen ja istutusten alustana. Lisäksi selvitän, vaatiiko mikrobialtistus kosketusta, vai voidaanko pelkkä ilmateitse altistuminen havaita iholla tai suolistossa.

Etsimme parhaillaan koehenkilöitä kokeeseemme, jossa tutkitaan, millainen pitoisuus mikrobeja tarvitaan, jotta se alkaa muuntaa ihmisen mikrobiyhteisön koostumusta ihokontaktin välityksellä terveyttä edistäväksi.

Mikäli haluat tukea tutkimusta osallistumalla siihen koehenkilönä, voit ottaa yhteyttä tutkimusavustajaamme (iida.makela@helsinki.fi) otsikolla ”Koehenkilöksi”.

Kirjoittaja on filosofian maisteri ja tohtorikoulutettavana Luontopohjaisten ratkaisujen tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa Lahdessa.