Pääkirjoitus: Ilmasto huutaa hallitukselta pian myös tekoja eikä vain tavoitteita

Hallituksen johtoviisikko valotti ilmastokokouksen laihaksi jäänyttä antia maanantaina illansuussa. Jussi Nukari / Lehtikuva

Hallituksen ilmastokokouksesta ei tullut pitkällä taipaleella kohti hiilineutraalia Suomea niin näyttävää merkkipaalua kuin ennakkopuheiden perusteella olisi voinut odottaa. Toki piti olla tiedossa, että ministereillä ei ole tapana lyödä kovia päätöksiä lukkoon seminaarityppisissä kokouksissa, joihin osallistuu paljon muutakin väkeä. Silti moni varsinkin hallituksen ulkopuolella mutta ehkä myös sisällä pettyi, että enempää ei saatu aikaiseksi.

Hallitus tyytyi lähinnä hyväksymään tiekartaksi nimeämänsä suunnitelman, jonka avulla se pyrkii etenemään kohti konkreettisia tekoja maailman kunnianhimoisimmaksi hehkuttamansa ilmastotavoitteensa saavuttamiseksi.

Hallitusohjelman mukaan Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mikä edellyttää päätöksiä 17–25 megatonnin päästövähennyksistä jo käynnissä olevien lisäksi. Tässä riittänee haastetta myös parille seuraavalle hallitukselle, sillä nykyinen on lähtenyt kovan urakkansa kanssa varovasti liikkeelle. Nyt valmistunut tiekarttakin asettaa vasta sektorikohtaiset päästövähennystavoitteet ministeriöille ilman osviittaa siitä, miten niihin voitaisiin yltää.

Ainoaksi kouriintuntuvaksi päätökseksi hallitusohjelmaankin kirjatun teollisuuden sähköveron alennuksen ohella jäi kevään kehysriiheen valmisteltava ilmastorahasto. Se on hyvä alku, mutta paljon tarvitaan lisää, jotta kuilu tavoitteiden ja tekojen välillä alkaisi kaventua, kuten Kansainvälisen ympäristöjärjestön WWF:n Suomen osasto huomautti.

Keskusta ja hallitus löytävät turpeenpolton vielä edestään.

WWF jäi kaipaamaan riittäviä päätöksiä esimerkiksi hiilinielujen kasvattamisesta sekä fossiilituista ja turpeen energiakäytöstä luopumisesta. Vielä niitä ei nähty, mistä kyseenalaisen kunnian otti häpeilemättä kontolleen toiseksi suurin hallituspuolue keskusta.

Lopettamalla turpeenpolton täysin hallitus täyttäisi päästövähennystavoitteestaan kerralla runsaan kolmanneksen. Hupenevan kannatuksensa kanssa kipuilevalle keskustalle ratkaisu on kuitenkin mahdoton pala, koska sillä olisi kielteisiä työllisyysvaikutuksia puolueen ydinalueilla.

Keskustalaiset kehuivat myös torjuneensa enimmät veronkorotukset jo ilmastokokouksen edellä. Ne samoin kuin turpeenpoltosta luopumisen keskusta ja koko hallitus löytävät silti vielä edestään sitten, kun viimeistään on tehtävä ratkaisuja, jotka hidastavat ilmastonmuutosta myös käytännössä eikä vain teoriassa. Sitä hetkeä ei voi lykätä loputtomiin, kuten ei myöskään päätöksiä, jotka täyttäisivät hallituksen työllisyystavoitteen. Nekin on tehtävä, vaikka se tuottaisi tuskaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.