Lukijalta: Padasjoen vaakunajoki vaatii lisäkunnostusta

Aino ja Juhana Veijalaisen kesäinen suosikkipaikka Kirkkojoella on Saksalan kartanon idyllinen kivisilta. Jaakko Ritamies

Sain viime kesänä hieraista pariinkin otteeseen silmiäni, kun näin sorsan seisovan yhdellä jalalla keskellä Padasjoen vaakunajokea, kirkkosillan pielessä. Luulin, että tämä siivekäs oli menettänyt toisen jalkansa jonkun tapaturman seurauksena. Siinä nokallaan sulkiaan sukiessaan ilmestyi sorsan toinenkin jalka yllättäen esiin. Samalla paljastui sorsan tempun salaisuus: se yksinkertaisesti seisoi yhdellä jalalla matalikolla pitkän kuivan kesän seurauksena.

Vähän aikaisemmin oli kirkkosillan alta kuulunut kovaa mökää, kun puolentusinaa sup-lautailijaa yritti pysyä pystyssä sillan alta paljastuneessa teräväsyrjäisessä kivikossa. Muutamat porukasta kaatuivat kiikkerältä laudaltaan ja ajautuivat voimasanojen saattelemana kirkon alapuoliseen pyörivään akanvirtaan.

Suurimpia manailijoita olivat kuitenkin moottoriveneiden omistajat, joilla oli selviä vaikeuksia päästä Päijänteelle ja sieltä takaisin. Potkurit kilisivät kiviin, tussahtivat kaislikkoihin tai matalikkoihin. Itse en saanut veneenlaskupaikan matalikon vuoksi edes venettäni vesille, saati käynnistettyä konetta.

Jokivarren asukkaiden melko yleinen kanta on ollut se, että kunnollinen veneily-yhteys Päijänteelle on taattava. Onhan joki merkitty muun muassa pienveneilykarttaan. Varsinkin melojat ovat kiinnostuneita jokiyhteydestä.

Vaakunajoen ja sen yläpuolisten vesireittien kunnostustöihin odotetaan taas hoitovastuussa olevaa Padasjoen reitin osakaskuntaa. Sen puheenjohtaja Matti Leppänen on vuosien varrella todennut, että ilman niittoja ja ruoppauksia olisi Kirkkojoki kasvanut lähes umpeen. Taas olisi niiden aika.

Leppänen on jo aikaisemmin todennut, että kunnan pitää ehdottomasti olla mukana ainakin tärkeimmissä hankkeissa. Myös talkoolaisille olisi käyttöä.

Yhtenä ajatuksenani on ollut Jokipuiston varustaminen laiturein upeaksi virkistyskalastuspaikaksi. Tällä hetkellä Kirkkojoki on monien kalalajien kutupaikka. Havaintoja lohien nousemisesta Päijänteeltä on tehty muun muassa kirkkosillan kutupaikan kohdalla. Jatkossa on selvitettävä myös yläpuolisen Kirkkolammin virkistyskalastuksen lisämahdollisuudet.

Jo kauan sitten tehtiin Kirkkojokeen kalastukseen sopiva suvantopaikan laajennus. Se on myöhemmin liitetty joen varteen rakennettuun Jokipuistoon. Tästä jokivarren kokonaisuudesta on mahdollista rakentaa todellinen monitoimipuisto. Nyt puiston käyttö on ollut vähäistä.

Itse olen jo aikaisemmin esittänyt yhtenä ajatuksena kesäteatterin siirtämistä Nyystölästä Jokipuistoon. Mikäli tämä esitys saa laajempaakin kannatusta, voidaan esiin kaivaa teatterinjohtaja Jussi Koskisen vuonna 1986 tekemä suunnitelma kulttuuripuistosta samalla paikalla.

Hankkeen toteuttaminen olisi silloin maksanut noin 1,4 milj. markkaa. Kunnan osuus olisi ollut 142 000 markkaa. Loput oli tarkoitus saada Päijät-Hämeen liiton kehittämisrahastosta. Tänä päivänä rahoittajia löytyisi varmasti muualtakin.

Jokipuistosta oli tarkoitus jo silloin tehdä myös perheiden retkipaikka, ulkoilijoiden luontopolku ja erilaisten näyttelyjen tyyssija. Jokirinteeseen rakennettavassa kesäteatterin hirsikatsomossa olisi ollut 250 istumapaikkaa ja 550 seisomapaikkaa.

Näyttämö suunniteltiin alunperin kahdelle tasolle. Vanhan piirustuksen mukaan joenrantaan johtaa kävelytie kahdesta eri suunnasta. Ylisummaan puisto sopii vallan mainiosti konsertti- ja juhlapaikaksi. Viimeisimpänä toimena puistoon on siirretty näyttävä eläinaiheinen puuveistosten kokoelma.

Jaakko Ritamies

Toimittaja

Padasjoki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu