Lukijalta: Sote-uudistus näyttää auttavan terveysjättejä

Alkaa vaikuttaa siltä, että koko sote- ja maakuntauudistuksen perimmäinen tarkoitus on ollut saada terveysjätit ja niiden suuret sijoitus/vakuutusyhtiö-omistajat terveytemme hoitajiksi. Näin on jo tapahtunutkin lasten, vanhusten ja vammaisten hoivan kanssa.

Toiminta näyttää olleen suunnitelmallista. Ensin otettiin kunnilta pois mahdollisuus omaan tuotantoon, organisaatio sotkettiin kalliilla kustannuksilla ja sitten keskitettiin niin, että vain isot voivat toimia yhteistyökumppaneina.

Onko Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä jo nyt pakkotilanteessa vaihtoehtojen suhteen?

Kilpailussa on mukana ainakin kaksi terveysjättiä: Mehiläinen ja Terveystalo, ja kenties kolmaskin, jos Mehiläinen ei saa lupaa Pihlajalinnan ostolle.

Mehiläinen ja Terveystalo ovat molemmat operoineet jo jonkin aikaa suurta osaa alueen terveyskeskuksista veronmaksajien varoilla, ja niiden sopimukset yhtymän kanssa ovat katkolla keväällä.

Ovatko yhtymän tekemät laajat irtisanomiset olleet esisoittoa tulevalle yhteistyölle? Voiko yhtymä enää edes toimia ilman terveysjättien hoitajia?

Ehdotuksen mukaan Terveystalo tai Mehiläinen saisi 51 prosentin osakkuuden ja päätäntävallan toimivassa yrityksessä, jolla on jo alussa 124 000 taattua, verojen ja maksujen kautta maksavaa asiakasta.

Mitä saamme vastineeksi? Lehtitietojen mukaan digitaalisia palveluita ja ketteriä ratkaisuja. Onko elintärkeät investoinnit lääkäreihin ja hoitajiin unohdettu?

Mehiläisen ja Terveystalon omistajat, suuret sijoitusyhtiöt, eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia vaan sijoittajia, jotka etsivät tuottoa sijoituksilleen.

Terveydenhoito on näille sijoitusyhtiöille vain yksi sijoituksen kohde. Esimerkiksi Mehiläisen suurimmalla omistajalla, CVCllä, on Suomen budjetin kokoisessa salkussaan muun muassa Formula1-kisat, Cloetta ja Starkki.

Sijoitusyhtiöt ovat myyneet omistuksiaan Mehiläisessä ja Terveystalossa tiuhaan tahtiin viime vuosina, netoten keskimäärin nelinkertaisen tuoton suhteellisen lyhytaikaisille sijoituksilleen.

Miten yhtymä pystyy toimimaan, jos tuleva yhteistyö loppuukin oletettua aiemmin? Jos olemme antaneet henkilöstön lisäksi tieto-taidon ja tekniikan sijoitusyhtiöille? Voidaanko meille sanella hinnat ja tuotteet, seuraava yhteistyökumppani?

Mitä tapahtuu potilastiedoillemme? Voivatko ne päätyä yrityksen omiin tarkoituksiin, tai myytäviksi vaikka lääkeyhtiöille tai työnantajille?

Suuri osa Mehiläisen ja Terveystalon omistajista on eläke- ja vakuutusyhtiöitä. Onko oikeastaan kysymyksessä omistuksen keskittäminen vakuutusalalle, tai jopa siirtyminen vakuutuspohjaiseen terveydenhuoltoon?

Ja onko esimerkiksi eläkkeensaajan edun mukaista se, että yrityksessä toimiva lääkäri kirjoittaa eläkepäätöksen, jonka yrityksen omistaja sitten maksaa?

On olemassa liian suuri riski sille, että Suomen kansalaisten terveys ja siihen liittyvien verovarojen käyttö ovat tulevaisuudessa parin terveysjätin varassa: eli sijoitusyhtiöiden, joiden tehtävä on takoa tuottoja meidän terveydestämme ja verovaroistamme.

Miten Kilpailuvirasto aikoo käsitellä tätä asiaa? Miten tällainen menettely sopii hallitusohjelmaan? Toivon heiltä mahdollisimman nopeita askeleita tilanteessa. Ja että yhtymä jatkaa vaihtoehtojen kartoittamista.

Satu Jaatinen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.