Lukijalta: Liito-oravat hädissään mäntymetsissä

julkaisi 6.1 kirjoituksen liito-oravien asettumisesta pääkaupungin Taka-Töölön kuiviin mäntymetsiin.

Pyrkimys taisi olla se, että kun kerran "luonnonsuojelijatkin" ovat huomanneet niitä jopa kalliometsissä, niin niitä riittää ilman suojeluakin.

Uutisen laatija tuntuisi pohjimmiltaan päästävän rakennusyhtiöt Töölön viimeisiinkin metsiin, koska ihmiset haluavat asua näköalapaikoilla.

Kirjoittajan kannattaisi tutustua Helsingin yliopiston tiedekirjastoon tai edes verkkosivuihin. Liito-orava kyllä tarvitsee vanhaa metsää, mutta sen on oltava kosteampipohjaista. Silloin siinä kasvaisi kosteamman ja suojaisamman maaperän ansiosta haapoja, koivuja ja hyväkuntoisia kuusia.

Nykyään liito-oravia on eniten länsirannikolla ja paikoitellen kaupunkien vanhoissa puistoissa.

Paksurunkoisia ja lahoaviakin metsiä on jäänyt puistoiksi. Niiden käytöstä säästämisestä ja rakentamisesta taitetaan peistä.

Puistoihin liito-oravat joutuvat hädissään pakenemaan maaseudun vanhojen metsien hävitessä.

Itä-Suomessa on vähemmän liito-oravia kuin lounais- ja länsimaakunnissa. Venäjän liito-oravat ovat niukentumassa metsähakkuiden vuoksi. Sieltä eläimiä ei niinkään enää lähde länteen päin.

Täten Suomen tulee suojella omaa hupenevaa liito-oravakantaansa. Olemme EU:n ainoa maa, jossa liito-oravia vielä jonkin verran on. 2000-luvun aikana Suomen liito-orava tarvitsee entistä kipeämmin kaikkien pesintämetsien ja esiintymien säästämistä.

Heikki Niinimäki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.