Lukijalta: Kuntien talouskriisin syynä ylimitoitetut vastuut

Maakunnan kokoisen kunnan perustamisella perustuslailliset esteet.

ESS:n pääkirjoituksessa 19.1. jatkettiin keskustelua maakunnan tulevaisuudesta. Ehdotuksena oli maakunnan kokoisen kunnan perustaminen. Kun asia taas uudelleen on noussut esille, on hyvä palauttaa mieliin aiempien kierrosten lopputulos.

Pääkirjoituksessa katsottiin ongelmaksi tavoitteelle poliittinen vaikeus. Se ei kuitenkaan ole ainoa este.

Kuntarakennelakia säädettäessä vuonna 2013 otettiin selkeä kanta kunnan kokokysymykseen. Perustuslaissa säädetään sekä kunnallisesta itsehallinnosta että kuntia suurempien alueiden eli maakuntien itsehallinnosta. Ne yhdessä muodostavat kokonaisuuden.

Perustuslakivaliokunta totesi tuolloin lausunnossaan tästä seuraavan väistämättä, että kuntien on tarkoitettu olevan yleisesti ottaen maakuntia pienempiä hallintoyksikköjä. Tämä asettaa tietynlaiset rajat sille, millaiseksi kuntarakenne voidaan Suomessa tavallisen lain säännöksin muodostaa.

Perustuslain mukaan kuntajaon perusteista säädetään lailla. Sen ei voida tässä kokonaisuudessa katsoa antavan lainsäätäjällekään perustetta täysin vapaasti muuttaa kuntarakennetta ja kasvattaa kuntakokoa.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kuntarakenneuudistuksen tavoitteena oli merkittävä muutos nykyiseen kuntajakoon ja kuntakokoon.

Eräiltä osin ehdotetut yhdistymiskriteerit näyttivät jo edellyttäneen kuntakokoa, joka lähenisi maakuntaa ja jossa paikallisen itsehallinnon piirteiden toteutuminen vaikeutuisi. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta piti em. lausunnossaan tärkeänä, että kuntarakennelakiehdotukseen lisättäisiin nimenomainen luonnehdinta siitä, että kunnallinen itsehallinto on edelleen paikallishallintoa.

Lakiin tuli määritys, jonka mukaan kuntarakenteen tulee vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.

Lääkkeeksi kuntien talousongelmiin tarjotaan jatkuvasti kuntaliitoksia, huolimatta siitä, että niiden tulokset menneiltä vuosikymmeniltä ovat kehnoja.

Kuntien rahoitustilanteen kriisiytymiseen ei ole herätty ajoissa. Kuntaministeriön mielenkiinto on näyttänyt edellisellä vaalikaudella rajoittuneen vain maakuntauudistuksen valmisteluun ja Kittilän kunnan seuraamiseen.

Huomiotta on muun muassa jäänyt, että jo Euroopan neuvoston vuonna 2017 Suomelle antamassa kunnallista ja alueellista demokratiaa koskevassa suosituksessa kohdistettiin erityistä huomiota ja huolta siihen, että suomalaisille kunnille ei ole turvattu riittäviä taloudellisia resursseja tehtäviensä hoitamiseen.

Esimerkiksi väestön ikääntyminen on eräs keskeisimmistä kuntien tulevaan talouskehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Valtionosuuksia vanhuspalveluihin, mukaan lukien omais- ja perhehoito, sekä lisättiin että leikattiin eduskuntavaalikaudella 2016 – 2019. Sen seurauksena valtion rahoituspanos näihin tehtäviin pieneni 29 miljoonalla eurolla vuonna 2019.

Sekä maakunnilla että kunnilla on erityisenä voimavarana vuosikymmeniä, useilla jopa vuosisatoja jatkunut yhteiskuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Sen mukana rakentuneet monenlaiset yhdistävät tekijät ja siteet luovat henkistä pohjaa myös taloudelliselle menestykselle. Vaikeista ajoista on selviydytty yhdessä aikaisemminkin.

Tällaista resurssia ei millä tahansa kartalle piirretyllä hallintoalueella ole. Kunta ei ole pelkkä palvelukoneisto, kuten viimeiset pari vuosikymmentä valtakunnan politiikassa vaalittu “palvelukunnan” ideaali harhaanjohtavasti kuvitteli. Ihmisten panos ratkaisee.

On siis etsittävä poliittisesti vieläkin vaikeampia ratkaisuja, kuin mitä pääkirjoituksen yhden kunnan malli tarjoaisi.

Aimo Ryynänen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Koronavirustartunnan saanut nainen on ollut kontaktissa kahteen ihmiseen Suomessa, molemmat tavoitettu
  2. Ilmanlaatu on nyt poikkeuksellisen huono Lahdessa ja Hollolassa – voi aiheuttaa oireita astmaatikoille
  3. Kisatapahtumien välissä voi nauttia teatterista tai osallistua tiedetyöpajaan – näin Salpausselän kisat uudisti oheisohjelmaansa
  4. LASB pääsee aloittamaan uuden kauden puhtaalta pöydältä
  5. Joka kuntaan tulossa sähköauton pikalatauspiste – hallitus sopimassa lakiesityksestä, joka on EU-vaatimuksia tiukempi
  6. Dartsin vakava ammattivaiva säikäytti, mutta ei pysäyttänyt vääksyläistä Marko Kanteletta
  7. Riitapukariaan Orimattilassa puukottaneen tuomio aleni, hovioikeus ei pitänyt tekoa tapon yrityksenä
  8. Vaihtopenkki: Palloliiton KuPS-vyyhti on likainen, mutta tuskin tahraa Lahden mainetta
  9. Onko tässä Lahden tämän hetken lumisin maisema? Katso kuvat Salppurin kisoihin koristautuneista näyteikkunoista
  10. Orimattila ottaa käyttöön palvelusetelin yksityisiin päiväkoteihin – yksityinen toimija voi pyytää lisämaksua, jos tarjolla on lisäpalveluita
  11. Pääseekö lahtelainen Teatteri Vanha Juko vihdoin nauttimaan valtionosuuksista?
  12. Helsinki-Vantaalla ulosmarssi – merkittäviä vaikutuksia lentoliikenteeseen
  13. Uudenkylän asevarikon räjähdyksen syy jäi mysteeriksi – heinolalaisnaisen digitoima kaitafilmi paljastaa karut tuhot, jotka monet muistavat
  14. Uudella Temptation Island -kaudella mukana lahtelainen pariskunta
  15. Lahden kaupunginorkesterin soittaja voitti KKO:ssa riidan vakuutusyhtiötä vastaan

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.