Aktiivimallia jäi harva suremaan

Ay-liikkeen ankarasti vastustama aktiivimalli painuu vuodenvaihteessa historian lehdille. Jukka Hämäläinen

Vuosi 2019 jäi historiaan, ja samoin kävi surullisen kuuluisalle aktiivimallille, jonka niin ikään manan majoille päätynyt Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti melkein ensi töikseen purkaa lupaustensa täyttämiseksi.

Aktiivimalli leikkureineen ehti elää vain kaksi vuotta, sillä edellinen eduskunta sääti sen voimaan joulun alla 2017 silloisen opposition ja ammattiyhdistysliikkeen raivoisasta vastustuksesta huolimatta. Päästyään alkuun uudistus osoittautui niin puutteelliseksi viritelmäksi, että vain harva sen alkuperäisistä kannattajistakaan jää suremaan sen perään.

Aktiivimallin hurskaana tarkoituksena oli vahvistaa työllisyyttä ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä patistelemalla ihmisiä työttömyysturvan heikkenemisen uhalla työnhakuun tai koulutukseen. Jo etukäteen osattiin kuitenkin varoitella, että uudistus voi kääntyä pelkäksi työttömien kyykyttämiseksi, jos samaan aikaan ei huolehdita heidän mahdollisuuksistaan aktivoitua lain edellyttämällä tavalla.

Pessimistiset ennusteet kävivät pitkälti toteen. Työvoimahallinnon niukat resurssit yhdistettynä puutteellisuuksiin esimerkiksi koulutustarjonnassa johtivat siihen, että monen työttömän oli mahdotonta osoittaa riittävää aktiivisuutta, vaikka olisi halunnut.

Tästä johtui, että aktiivimalli osoitti voimansa ennen kaikkea työttömyystukileikkurina. Työllistämisvaikutukset jäivät hämäriksi. Aika loppui kesken, jotta niitä olisi ehditty uskottavasti arvioida. Tutkimista hankaloitti myös verrokkiryhmän puute ja epätietoisuus siitä, paljonko hyvästä työllisyyskehityksestä selittyi reippaalla talouskasvulla.

Ainoa varmaksi todistettu seuraus oli huomattava kasvu työkyvyttömyyden perusteella tehtyjen eläkehakemusten määrässä. Tähän johti malliin sisällytetty käytäntö, joka vapautti työkyvyttömyyseläkettä hakeneet työttömät aktivointivelvoitteesta.

Vaikka työllisyysvaikutuksista ei saatu selkoa, kohtuullista olisi ollut, että Rinteen hallitus olisi aktiivimallia purkaessaan edes yrittänyt miettiä uusia työllistämiskeinoja sen tilalle. Sitä se ei kuitenkaan ehtinyt tehdä kiirehtiessään täyttämään yhtä keskeisimmistä vaalilupauksistaan.

Uusi Sanna Marinin (sd.) hallitus ei pysty enää väistämään tätä kysymystä, kun sen on alkaneen vuoden puolella ryhdyttävä toden teolla metsästämään uusia työllistämiskeinoja täyttääkseen ohjelmansa tavoitteet. Siinä yhteydessä hallitus joutuu punnitsemaan myös, riittävätkö jatkossa enää pelkät porkkanat, vai joudutaanko sittenkin turvautumaan myös keppiin, jotta työllisyysaste saadaan nostetuksi riittävän korkealle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.