Maltti palasi Washingtoniin

Presidentti Donald Trump pidättäytyi uhkaamasta Irania uusilla sotilasoperaatioilla. Saul Loeb

Kautta maailman kuului helpotuksen huokaus, kun presidentti Donald Trump malttoi mielensä eikä provosoitunut nähtyä enempää Iranin ohjusiskuista Yhdysvaltain johtaman liittouman tukikohtiin Irakissa.

Nukuttuaan yön yli Trump esiintyi omalla mittapuullaan poikkeuksellisen maltillisesti. Vastoin pessimistisimpiä odotuksia hän ei enää uhannut jatkaa Iranin ja Yhdysvaltain välille nopeasti kehittynyttä koston kierrettä sotilaallisilla operaatioilla. Sen sijaan hän tyytyi väläyttämään uusia talouspakotteita.

Trump myös kannusti, joskin ilmeisen turhaan, EU:ta, Venäjää ja Kiinaa hylkäämään Yhdysvaltain tavoin Iranin kanssa solmitun ydinsopimuksen. Sen tilalle Trump neuvottelisi uuden ja entistä paremman diilin, kuten hänen taktiikkanaan on ollut muidenkin edeltäjiensä hyväksymien sopimusten suhteen.

Tehdessään tilaa diplomaattisille ratkaisuille Trump onnistui ainakin toistaiseksi painamaan taka-alalle huolen siitä, että maiden välinen sapelinkalistelu laajenisi nopeasti täysimittaiseksi sodaksi. Iranin ohjusiskut näyttäisivät nyt jäävän viimeiseksi luvuksi äkillisessä kriisissä, joka alkoi vähän ennen vuodenvaihdetta Iranin tukeman irakilaisryhmän raketti-iskulla amerikkalaisten tukikohtaan Irakissa ja kärjistyi, kun Trumpin määräämä lennokki-isku surmasi iranilaisen sotilaskomentajan Bagdadin lentokentällä.

Komentajan kuolema nostatti Iranissa niin suuren raivon, että maan johdon oli kasvonsa säilyttääkseen pakko reagoida siihen nopeasti. Kostoiskut toteutettiin onneksi harkiten. Ne olivat ulkoisesti näyttäviä, mutta eivät aiheuttaneet henkilövahinkoja. Tämä jätti Yhdysvalloille mahdollisuuden olla vastaamatta iskuihin entistä kovemmilla iskuilla, kaikkien helpotukseksi. Myös Trump voi lukea pidättäytymisensä edukseen tietäen, että amerikkalaiset eivät yleensä äänestä jatkoon sotia aloittaneita presidenttejään.

Iranin ohjukset vetivät omankin valtiojohtomme vakavaksi, koska 80 suomalaista sotilasta kouluttaa niiden kohteeksi joutuneessa Erbilin tukikohdassa Isisiä vastaan taistelevia kurdeja.

Vaikka suomalaisetkin selvisivät vahingoitta, Suomi joutuu nyt punnitsemaan kumppaneidensa kanssa, millaiset edellytykset liittoumalla on jatkaa operaatioitaan tulenaralla alueella. Jännitteet pysyvät, mutta välitöntä vetäytymisen tarvetta vähentää akuutin kriisin ilmeinen hellittäminen.

Rauhanturvaaminen ei ole ikinä riskitöntä, ja Lähi-idässä riskit ovat aina tavallistakin suuremmat. Operaatiossa jatkamista kuitenkin puolustaa, että terrorismin vastainen työ kumppaneidemme kanssa vahvistaa myös omaa turvallisuuttamme monin tavoin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.