Päätoimittajan ensimmäisen vuoden tilinpäätös

Markus Pirttijoki

Vuosi sitten kirjoitin ensimmäisen Esalaiseni. Olin juuri asettunut taloksi Lahteen. Muuttokuorma koostui patjasta, taitettavasta retkisängystä, aurinkotuolista ja tarjoiluvaunusta, joka oli kooltaan 30 senttiä kanttiinsa. Valonlähteenä toimi alkuun liesituulettimen lamppu. Television hankin pari viikkoa myöhemmin netin osto- ja myyntipalstan kautta Liipolassa asuneelta nuorelta pariskunnalta. TV-taso löytyi toiselta pariskunnalta Kivistönmäeltä.

Peli oli tasaväkinen: minä en tuntenut ketään, eikä kukaan tuntenut minua.

Paitsi Kale, joka bongasi uuden päätoimittajan jo silloin lokakuussa rautatieasemalla.

Ihmisten ja paikkojen nimiä tuli runsaasti, eikä kello soinut kenenkään kohdalla. Paikasta toiseen siirtyminen tapahtui navigaattorin opastamana. Heti ensimmäisenä päivänä minulta tiedusteltiin, mikä nyt muuttuu? Paha kysymys ihmiselle, joka hädin tuskin osasi luetella Päijät-Hämeen kuntien nimet ulkomuistista.

Vaan siitä se lähti.

Oli arvokasta päästä käymään kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa heti päätoimittajakauden alussa. Siinä tutustui ihmisiin. Nimille tuli kasvot, asioille ja mielipiteille äänenpainot. Se, mikä puheessa toistui paikkakunnasta toiseen, oli maakunnalle yhteistä. Minkä taas kuuli vain Hollolassa tai Hartolassa, oli sen pitäjän näkökulmasta erityistä.

Kahdenkeskisiä palavereita paikallisten ihmisten kanssa oli useita viikossa. Laaja lukijatutkimus lehdestämme oli juuri valmistunut. Sain kymmeniä kirjeitä ja sähköposteja siitä, mikä on hyvin ja mikä voisi olla paremmin.

Käytössäni oli valtava määrä aineistoa perehtymistä varten.

Näin sen pitikin mennä. Lupasin ensimmäisessä Esalaisessani, että ennen uudistuksia konsultoin palkanmaksajaani eli juuri Sinua. Konsultaatio löytyi noista tapaamisista, tutkimustiedosta ja viesteistä. Tätä kaikkea makustelin mielessäni, kun ajoin perjantaisin perheeni luo ja sunnuntaisin takaisin tänne. Pelkästään tammi-maaliskuun aikana tuli istuttua Kajaanin ja Lahden välillä autossa 120 tuntia. Siinä ehti makustella.

Kilometri kilometriltä, päivä päivältä, viikko viikolta uudistus alkoi saada hahmon: sen pitää näkyä ja olla paikallista.

Visuaalisuutta, ihmisiä, puheenaiheita. Lisää väriä ja kuvia heti kannesta alkaen. Kolmossivusta tuli vakioitu uutispremi eli siinä on kootusti lehden tärkein sisältö joka päivä. Päivittäiset henkilöhaastattelut toivat lehteen nuoria ja vanhoja, yrittäjiä ja palkollisia, urheilijoita ja taiteilijoita – maakunnan joka kolkasta. Paikallisia ihmisiä. Puheenaihe tarkoitti meille perusteellisempaa reagointia kiinnostaviin aiheisiin. Paikallinen uutinen on sisällöistä se kaikkein tärkein.

Loppuvuodesta oli todistustenjaon aika. Kysyimme mielipidettä lehden sisällöstä tuhannelta tilaajalta. Arvosanat olivat hyviä. Lukijoiden mielestä lehti oli muuttunut selvästi mielenkiintoisemmaksi. Hyvä niin. Odotukset ja tekemisemme kohtasivat.

Tilinpäätökseen kuuluu myös arvio tulevasta. Tiivistäen: Olemme läsnä tässä ajassa. Uudistukset jatkuvat lukijoita kuunnellen. Tahdomme tarjota Päijät-Hämeen parasta uutispalvelua jatkossakin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.