Päijät-Hämettä ei pidä pilkkoa

Laura Leppäsen nykyään johtaman Päijät-Hämeen riesana oli ennen hallinnollinen hajanaisuus. Katja Luoma

Aluetutkija Timo Aro ravisteli myös Päijät-Hämeen johtavia päättäjiä julkistaessaan sosiaalisessa mediassa ­visionsa maamme uudeksi aluejaoksi. Jakaessaan manner-Suomen nykyisten 18 maakunnan sijasta 9 suurempaan kokonaisuuteen Aro tuli halkaisseeksi Päijät-Hämeen tylysti kahtia.

Lahden, Hollolan, Kärkölän ja Orimattilan Aro sijoitti Helsinki-keskeiseen Uuteenmaahan. Muut päijäthämäläiskunnat hän liitti osaksi Sisä-Suomea, jonka suurin kaupunki olisi Tampere.

Aro luonnehti esitystään subjektiiviseksi arviokseen kestävämmästä aluejaosta, jos sitä kohti voitaisiin edetä puhtaalta pöydältä ilman poliittisia ja hallinnollisia realiteetteja. ESS:ssa (13.1.) Aro täsmensi lähtökohdakseen sen selvittämisen, mikä olisi tulevaisuuden alue- ja väestörakenteen kannalta nykyistä parempi vaihtoehto. Hän myös myönsi avauksensa sisältävän heikkoja kohtia. Päijät-Hämekin jäi ikävästi jakojäännökseksi.

Arokaan tuskin odottaa karttaharjoituksensa etenevän sellaisenaan maaliin asti. Hän itse asiassa korosti, ettei sitä kannata ottaa haudanvakavasti. Tosiasia silti on, että Aroa pidetään maamme johtavana aluetutkijana. Siksi on aina olemassa suuri mahdollisuus, että hänen visioihinsa suhtaudutaan jossain vakavasti, vaikka hän itse niitä vähättelisi.

Ainakin Päijät-Hämeessä näin näyttää tapahtuneen, eikä ihme. Lonkaltakin heitetty ajatus kahtiajaosta nostaa täällä helposti karvat pystyyn, mitä selittää maakunnan lyhyt mutta kivulias historia.

Päijät-Häme kuuli syntysanansa jo vajaat sata vuotta sitten. Täysiveriseksi maakunnaksi muiden vertaistensa rinnalle se kehittyi kuitenkin vasta paljon myöhemmin. Aina 1990-luvulle saakka rasitteena oli hallinnollinen hajanaisuus. Maakunnan ydin kuului valtionhallinnossa Hämeen lääniin ja myös vaalipiiriin. Ei kuitenkaan koko maakunta. Itä-Hämeen kunnat olivat osa Mikkelin lääniä ja Orimattila sekä edesmennyt Artjärvi Uuttamaata.

Koko Päijät-Häme pääsi yhteen vasta, kun vanha lääninjako korvattiin viidellä suurläänillä. Sittemmin läänit lakkautettiin, mutta Päijät-Häme pysyi kokonaisuutena uusimmassakin aluehallintojaossa.

Nykyisetkään kunta- ja maakuntarajat ole ikuisia, joten muutoksiin kannattaa valmistautua. Vaikka Lahden seutu katsoo yhä tiiviimmin kohti etelää, tärkeää silti olisi, ettei Päijät-Hämettä enää palautettaisi hajaannuksen tilaan. Se tietäisi loppua maakunnan yhtenäisyydelle, jonka rakentaminen on yhä kesken.

Yksinkertaisin tapa varmistaa Päijät-Hämeen pysyminen yhtenäisenä olisi perustaa maakunnan kokoinen kunta, niin vaikeaa kuin se poliittisesti olisikin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

  1. Henkilöauton kuljettaja ajoi kahteen otteeseen läpi poliisin tiesulusta - poliisiauto suistui takaa-ajossa tieltä katolleen Orimattilassa
  2. Kotona leivotaan nyt paljon pullaa ja muutakin – katso ESS:n lukijoiden kuvat ihanista leipomuksista
  3. Maakuntarajan sulkeminen sai joidenkin hulluuden kukkimaan - ensimmäinen päivä Levannon tarkastuspaikalla Nelostiellä sujui pääosin rauhallisesti
  4. Vesilinnut pääsevät syksyllä omaan kotiin – Heinolan Lintutarhalle rakennettavassa talossa on 450 neliötä ja erikoinen viherkatto
  5. Lahden taloyhtiöiden siivoussopimukset on pidetty korona-aikana ennallaan, "siivousta kohdennettu kriittisiin kohtiin"
  6. "Söin väkisin, vaikka ei ollut nälkä eikä tehnyt mieli" – Henriikka Pitkänen, 33, opetteli personal trainerin avulla uudet ruokailutottumukset, laihtui ja rakastui amerikkalaiseen jalkapalloon
  7. Ikivihreät iskelmätähdet eivät suostu sammumaan – koronavirus katkaisi yli 70-vuotiaiden tähtien keikkaputken, mutta usean ura jatkuu edelleen
  8. Kisajärjestäjiä koetellaan kovin autourheilussa Lahden seudulla – ensin leuto talvi, nyt korona
  9. Ira Blomberg-Kantsilan kolumni: Uimahalliuskovainen väijytti minut – ja vieläpä lähes alastomana
  10. Portit auki – kummankin puolen Kimolan sulkua pannaan paikkoja kuntoon matkailijoita varten
  11. "Se oli taistelua joka vaiheessa" – Naisten asepalvelus täyttää huhtikuun alussa 25 vuotta, ja siitä on kiittäminen Kaarina Buure-Hägglundia
  12. Pääkirjoitus: Pormestarin valinnassa on olennaista avoimuus ja läpinäkyvyys
  13. Markus Pirttijoen Esalainen: Megatrendi, joka alkoi järkkyä vain viikoissa
  14. Museot tarjoavat taide-elämyksiä nyt verkossa – nettipalvelut ovat houkutelleet hyvin kävijöitä: "Kasvua on ollut 1 144 prosenttia"
  15. Korona kiusaa matkailun ystäviä – viisi vinkkiä matkakuumeen lievitykseen

Näytä lisää

Luetuimmat

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.