Päijät-Hämettä ei pidä pilkkoa

Laura Leppäsen nykyään johtaman Päijät-Hämeen riesana oli ennen hallinnollinen hajanaisuus. Katja Luoma

Aluetutkija Timo Aro ravisteli myös Päijät-Hämeen johtavia päättäjiä julkistaessaan sosiaalisessa mediassa ­visionsa maamme uudeksi aluejaoksi. Jakaessaan manner-Suomen nykyisten 18 maakunnan sijasta 9 suurempaan kokonaisuuteen Aro tuli halkaisseeksi Päijät-Hämeen tylysti kahtia.

Lahden, Hollolan, Kärkölän ja Orimattilan Aro sijoitti Helsinki-keskeiseen Uuteenmaahan. Muut päijäthämäläiskunnat hän liitti osaksi Sisä-Suomea, jonka suurin kaupunki olisi Tampere.

Aro luonnehti esitystään subjektiiviseksi arviokseen kestävämmästä aluejaosta, jos sitä kohti voitaisiin edetä puhtaalta pöydältä ilman poliittisia ja hallinnollisia realiteetteja. ESS:ssa (13.1.) Aro täsmensi lähtökohdakseen sen selvittämisen, mikä olisi tulevaisuuden alue- ja väestörakenteen kannalta nykyistä parempi vaihtoehto. Hän myös myönsi avauksensa sisältävän heikkoja kohtia. Päijät-Hämekin jäi ikävästi jakojäännökseksi.

Arokaan tuskin odottaa karttaharjoituksensa etenevän sellaisenaan maaliin asti. Hän itse asiassa korosti, ettei sitä kannata ottaa haudanvakavasti. Tosiasia silti on, että Aroa pidetään maamme johtavana aluetutkijana. Siksi on aina olemassa suuri mahdollisuus, että hänen visioihinsa suhtaudutaan jossain vakavasti, vaikka hän itse niitä vähättelisi.

Ainakin Päijät-Hämeessä näin näyttää tapahtuneen, eikä ihme. Lonkaltakin heitetty ajatus kahtiajaosta nostaa täällä helposti karvat pystyyn, mitä selittää maakunnan lyhyt mutta kivulias historia.

Päijät-Häme kuuli syntysanansa jo vajaat sata vuotta sitten. Täysiveriseksi maakunnaksi muiden vertaistensa rinnalle se kehittyi kuitenkin vasta paljon myöhemmin. Aina 1990-luvulle saakka rasitteena oli hallinnollinen hajanaisuus. Maakunnan ydin kuului valtionhallinnossa Hämeen lääniin ja myös vaalipiiriin. Ei kuitenkaan koko maakunta. Itä-Hämeen kunnat olivat osa Mikkelin lääniä ja Orimattila sekä edesmennyt Artjärvi Uuttamaata.

Koko Päijät-Häme pääsi yhteen vasta, kun vanha lääninjako korvattiin viidellä suurläänillä. Sittemmin läänit lakkautettiin, mutta Päijät-Häme pysyi kokonaisuutena uusimmassakin aluehallintojaossa.

Nykyisetkään kunta- ja maakuntarajat ole ikuisia, joten muutoksiin kannattaa valmistautua. Vaikka Lahden seutu katsoo yhä tiiviimmin kohti etelää, tärkeää silti olisi, ettei Päijät-Hämettä enää palautettaisi hajaannuksen tilaan. Se tietäisi loppua maakunnan yhtenäisyydelle, jonka rakentaminen on yhä kesken.

Yksinkertaisin tapa varmistaa Päijät-Hämeen pysyminen yhtenäisenä olisi perustaa maakunnan kokoinen kunta, niin vaikeaa kuin se poliittisesti olisikin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.