Miksi nämä terveysmiljardit eivät kiinnosta?

Terhi Säynäjärvi

Näinä päivinä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on koko ajan otsikoissa. Nyt tunteita kuumentaa suunniteltu yhteisyritys, jolla etsitään helpotusta perusterveydenhuollon palveluihin. Syytä onkin, sillä palveluissa on paljon parannettavaa. Sote-menot kasvavat, väestö vanhenee ja niin edelleen – tiedätte kyllä.

Yksi asia, josta ei näissä säästö-leikkaus-ulkoistus-jutuissa ole puhuttu, on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Toki lehdissä on jatkuvasti juttuja siitä, kuinka karistetaan kiloja tai vetreytetään lihaksia vaikka kuminauhajumpalla.

Jos etsii laajempaa näkemystä, kannattaa kurkistaa kansantautien tilastoihin.

Sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes ovat kansantautien johtotähtiä. Niiden hoitoon menee vuosittain huikean paljon rahaa: pelkästään diabetes maksaa yhteiskunnalle noin neljä miljardia euroa vuodessa. Kuluihin on laskettu mukaan diabeetikoiden sairaanhoito sekä sairauspoissaolojen, ennenaikaisten eläköitymisten ja kuolemien aiheuttamat kulut ( 4.6.2017).

Kulujen kasvuvauhti on ollut huima: kymmenisen vuotta sitten ne olivat alle kolme miljardia. Valtaosa diabeteksesta on kakkostyyppiä, jonka puhkeamista voi estää tai viivästyttää terveillä elintavoilla.

Sairaat pitää hoitaa, eikä kaikkia kansantauteja voi ennalta torjua. Mutta jos sairauksia voi ehkäistä – ja vieläpä edullisemmin kuin niitä hoitaa – miksi ei tehdä enemmän? Eivätkö ihmisten terveempi (kenties myös onnellisempi) elämä ja säästyvät miljardit kiinnosta tarpeeksi?

Pikavastauksia on helppo heittää: ei ole juuri nyt rahaa terveysvalistukseen, eikä ilmaisiin liikuntapaikkoihin. Maailma on niin täynnä houkutuksia, että kiusauksia on vaikea vastustaa – eikä ihmisiä saa syyllistää.

Jos vastauksia alkaa etsiä pohtimalla erilaisia intressejä, kuviosta tulee monimutkainen. Kuka hyötyy siitä, että kansantauteihin syödään mahdollisimman paljon lääkkeitä? Kuka hyötyy siitä, että sokeriset juomat ja rasvaiset ruoat ovat houkuttelevasti esillä? Ja niin edullisesti, että marjat, hedelmät ja kasvikset saavat kalliimpina vähemmän tilaa ihmisten ostoskorista.

Jos olisin poliitikko, yrittäisin vaikuttaa siihen, etteivät terveet elämäntavat jäisi ainakaan rahasta kiinni. Vaikuttaa voi helposti esimerkiksi verotuksella.

Kuntapäättäjätkin voivat tehdä paljon: rakentaa hyvät pyörätiet, tarjota liikuntapaikkoja ilmaiseksi ja vaikka henkilökohtaista valmennusta sairastumisvaarassa oleville. Veikkaan, että tulisi halvemmaksi kuin sairauden hoito.

Aina tarvitaan myös oma kipinä liikkumiseen tai elintapamuutoksiin.

Minulle yhden kipinän tuo se, että liikkumalla pidän astman aisoissa (lääkkeiden lisäksi). On kivempi elää, kun ei tarvitse kärsiä yskästä ja hengenahdistuksesta.

Olen tekemässä juttusarjaa siitä, mitä Päijät-Hämeessä pitäisi tehdä terveyden edistämiseksi. Olisi kiva kuulla myös lukijoiden kommentteja ja toiveita päättäjille.

Lähetä postia ja kerro myös, mikä sinua innostaa hyviin elintapoihin!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.