Aloitetaan ilmastotalkoot Helsingin ruuhkista

Markus Pirttijoki

Sanna Marinin hallituksella on kova hanke meneillään. Tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt kymmenessä vuodessa. Ei sen enempää eikä vähempää.

Liikenne- ja viestintäministeriö tekee parhaillaan arviota siitä, mitä vaikutuksia uudistuksilla olisi. Polttomoottoreista sähköiseen on tarkoitus ohjata sekä kepillä että porkkanalla, eli käytännössä polttoaineeseen kohdistettaisiin entistä kovempi verotus ja sähkö­auton ostamiseen saisi tukea.

Ehdotusten pitäisi olla valmiita keväällä, jotta hallitus pääsee vääntämään niistä syksyllä. Marin on toivonut nimenomaan konkreettisia ehdotuksia, joista valita.

En halua olla ilonpilaaja, mutta metsään menee. Vaikka ministeriö saisi kasaan miten konkreettisia ehdotuksia tahansa, hallitus ei tule löytämään niistä yksimielisyyttä.

Muutama vuosi sitten hallitus meinasi kaatua sen vuoksi, että keskusta ja kokoomus riitelivät maakuntien määrästä. Se oli sentään asia, joka hallinnollisena uudistuksena olisi pysytellyt sangen kaukana äänestäjän arjesta. Jos jo silloin oli vaikeaa, niin arvatkaapa löytyykö hallituksessa konsensus asiassa, joka vaikuttaa niin monen ihmisen arkeen?

Verokohtelun suurimpia kärsijöitä olisivat maaseudulla asuvat, joilla on pitkät etäisyydet kotoa palveluihin ja työpaikoille ja julkista liikennettä on huonosti tarjolla. Auton käyttö olisi heillä edelleen pakollista, eikä sähkölatauspisteitäkään löytyisi ihan lähimmän kulman takaa. Uudistuksen maksajiksi joutuisivat ne, jotka ovat keskustan uskollisimpia kannattajia.

Jos keskusta ei sallinut koskea maakuntiin hallinnollisina toimijoina, niin antaako se koskea äänestäjiensä elämän edellytyksiin? Ei anna. Ei, vaikka tässä kuinka ilmastonmuutosta torjuttaisiinkin. Toisella hallituspohjalla homma voisi mennä läpi, mutta ei niin kauan kuin keskusta on hallituksessa.

SDP:lle ja vihreille uudistus sen sijaan sopisi hyvin. Demarit näkevät silmissään lisääntyvät vero­tulot ja kaupungeissa asuvien vihreiden äänestäjien on helppo kannattaa ilmastonmuutosta keinoilla, jotka heitä itseään ­eivät koske.

Jos kuitenkin aloitettaisiin talkoot sieltä, missä on vaihtoehtoja. Helsingin ruuhkamaksut on kannatettava idea. Julkinen liikenne pääkaupunkiseudulla toimii hyvin.

Helsingin kantakaupunki sijaitsee täyteen rakennetulla niemellä. Asukasmäärän kasvaessa asunnot ehkä vielä löytyvätkin, mutta tiet eivät levene eikä parkkipaikkoja riitä kaikille.

Ruuhkamaksujen periminen Helsingissä olisi oivallinen keino ohjata liikennettä vähäpäästöisiin julkisiin välineisiin siellä, missä alueelliset päästöt ovat korkeat. Kyse ei olisi uudistuksesta vaan paluusta vanhaan. Tiemaksuja Helsingissä perittiin jo ­1800-luvulla.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Terhi Koulumies (kok.) ilmaisi keväällä huolensa ruuhkamaksuista . Hänen ­mielestään tiemaksut voivat johtaa arvaamattomiin seurauksiin esimerkiksi sen suhteen, missä yritykset haluavat pitää jatkossa kotipaikkaansa.

Jaa? Pitääkö siitä olla niin huolissaan, jos kaikki eivät mahdu sille yhdelle ja samalle niemelle? Maata kyllä riittää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.