Kierrätyspuisto nostaa pelkoja

Uusi kierrätyspuisto tarvitaan, koska Kujalan jätekeskusta ei enää kyetä laajentamaan. Juha Peurala

Lahden seudulla muhii hanke, joka on jo ehtinyt nostattaa runsaasti kuohuntaa usealla suunnalla, vaikka sen toteutuminen häämöttää aikaisintaan kymmenen vuoden päässä, jos silloinkaan.

Kyse on kierrätyspuistoksi nimetystä jätteenkäsittelyalueesta, joka joidenkin korvissa kalskahtaa entisajan kaatopaikalta. Sitä tarvitaan tulevaisuudessa, koska Lahden Kujalan jätekeskusta ei enää voida laajentaa ja niin ikään Lahdessa sijaitseva Rälssin maankaatopaikkakin tulee ennen pitkää täyteen.

Kujalaan ja Rälssiin mahtuu tavaraa vielä pitkään. Korvaavan kierrätyspuiston suunnittelu on silti ollut jo varsin pitkään vireillä, koska vastaavia hankkeita ei polkaista pystyyn hetkessä.

Yksin kaavoitus tässä tapauksessa hyvin todennäköisine valitusprosesseineen vie väistämättä vuosia. Sen jälkeen kierrätyspuisto pitää rakentaa liikenneyhteyksiensä ja kunnallistekniikkansa puolesta sellaiseen kuntoon, että sinne sijoittuvat yritykset voivat asettautua paikoilleen.

Oman aikansa ottavat rahoitusneuvottelut. Mukaan houkutellaan myös yksityisiä sijoittajia ja hyvä niin. Olisihan kohtuutonta sälyttää maakunnallisen perustamiskustannukset vain kunnalle, jonka alueelle kierrätyspuisto pystytetään. Toki isäntäkunta pääsee aikanaan myös hyötymään hankkeesta sen poikimien tulojen ansiosta.

Juuri lisätulojen toivossa kunnat perustavat usein lähes kilvan uusia teollisuusalueita houkutellakseen yrityksiä rajojensa sisäpuolelle. Teollisuusalue olisi kierrätyspuistokin, mutta siitä ei kuntien kesken ole syntynyt kilpailua. Päin vastoin, siitä näyttää tulleen hylkiö, jota yksikään kunta ei haluaisi mailleen.

Haitat painavat kuntien ja varsinkin kuntalaisten vaakakupissa enemmän kuin hyödyt. Kansan suussa kierrätyspuisto on muuttunut kaatopaikaksi, vaikka sinne ei aiota toimittaa lainkaan kotitalousjätettä. Toki yrityksissäkin syntyvillä jätteillä ja varsinkin pilaantuneilla maa-aineksilla voi olla niin haitallisia ympäristövaikutuksia, että asukkaiden epäilyt ovat ymmärrettäviä, kuten on myös huoli raskaan liikenteen lisääntymisestä.

Tosiasia on silti sekin, että jäte ei Päijät-Hämeestä lopu siihen, että Kujala ja Rälssi tulevat täyteen. Korvaava paikka on ennen pitkää rakennettava jonnekin, vaikka kukaan ei sitä haluaisi omalle takapihalleen.

Esillä on vielä neljä vaihtoehtoa, joista kolme Orimattilassa ja yksi Hollolassa. Yhteen ne saattavat vähentyä jo loppuvuodesta, jolloin maakuntahallituksen – jos sillä riittää rohkeutta – on määrä asemoida kierrätyspuisto paikalleen vaihemaakunta­kaavassa. Silloin tiedetään myös hankkeen kustannusarvio.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.