Holokaustia ei pidä unohtaa

Tuskin oli sattumaa, ettäTurun juutalaisen seurakunnan synagogaa töhrittiin Auschwitzin vapauttamisen muistopäivänä. Roni Lehti /Lehtikuva

Turun juutalaisen seurakunnan synagogan seinä töhrittiin punaisella maalilla maanantain vastaisena yönä. Tekijästä ei tuoreeltaan saatu havaintoja, mutta vahvimmat epäilyt kohdistuvat uusnatseihin, jotka edellisenä päivänä sunnuntaina olivat polttaneet Israelin lipun mielen­osoituksessaan Tampereella.

Tapausten ajankohta oli tuskin sattumaa. Maanantaina tuli kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun puna-armeija vapautti Natsi-Saksan Puolaan perustaman Auschwitzin keskitysleirin. Ennen sitä natsit olivat ehtineet murhata leirillä toista miljoonaa ihmistä. Suurin osa heistä oli juutalaisia, mutta joukossa oli myös muita vähemmistöjen edustajia.

Museoksi muutetusta Auschwitzista on tullut symboli nat­sien harkitusti sekä järjestelmällisesti toteuttamalle juutalaisten joukkomurhalle, holokaustille, ja sen kuudelle miljoonalle uhrille. Siksikin oli paikallaan järjestää siellä vuosipäivänä muistojuhla, johon osallistui joukko leiriltä selviytyneitä sekä lukuisia valtionjohtajia eri puolilta maailmaa, yhtenä heistä tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Muistojuhlasta maailmalle kantautunut viesti oli kirkas. Ihmiskunnan moraalinen velvollisuus on pitää mielessään, mitä holokaustin aikana tapahtui, jotta kauheudet eivät koskaan toistuisi.

Turun synagogan seinien töhriminen ei tietenkään ole suoraan verrattavissa kansanmurhaan. Silti se on esimerkki myös meillä huolestuttavasti lisääntyneestä antisemitismistä käyden siten osoituksena siitä, että holokaustin uh­rien säännöllinen muistaminen ei ole menettänyt merkitystään 75 vuodessa.

Yhä harvemmassa ovat ne, jotka muistavat omakohtaisesti toisen maailmansodan ja holokaustin hirvittävät vuodet. Siksi on tärkeää opettaa myös uusille sukupolville, mihin antisemitismi ja ylipäätään viha toisia ihmisryhmiä kohtaan voi johtaa. Viesti on tänä päivänä entistä ajankohtaisempi.

Kaikille oppi ei valitettavasti mene perille. Iskut juutalaisiin kohteisiin holokaustin ja aiemmin kristalliyön muistopäivinä vahvistavat, että historiasta voidaan ottaa oppia myös väärällä tavalla. Turun synagogan töhrijöitäkään ei pidätellyt tieto siitä, mitä holokaustin aikana tapahtui, vaan pikemminkin kannusti. Se on pelottava ajatus.

Presidentti Niinistö kommentoi Turun tapausta suoraan Auschwitzista. Hän piti huolestuttavana, että rasistiset ideolo­giat, joka vaikuttivat yli 70 vuotta sitten tapahtuneiden julmuuksien takana, elävät edelleen. Siksi hän piti tärkeänä tunnistaa, miten tavallisista ihmisistä voi tulla julmia tappajia. Kysymys on aiheellinen myös 2020-luvulla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.