Lukijalta: Ruokaa tuotetaan liikaa

Ruokahävikkiä pienentämällä pystytään vähentämään merkittävästi ympäristökuormitusta.

Ympäristöasioissa pitäisi keskittyä olennaisiin faktoihin ja vaikuttavuuteen. Sanna Heikkinen pyysi lukijoita kääntämään huomion lehmien sijaan muovipakkauksiin mielipidekirjoituksessaan (8.12.).

Muovisen pakkauksen osuus elintarviketuotannon kokonaispäästöistä on vain noin kaksi prosenttia. Pakkaus takaa osaltaan elintarvikkeiden turvallisuuden suojaten tuotteita taudinaiheuttajilta ja pilaantumiselta. Ruoan pidempi säilyvyys taataan myös oikealla pakkaamisella.

Oikein käytettynä pakkaus vähentää ruokahävikkiä, mikä on yksi suurimmista yksittäisistä kasvihuonepäästöjen syistä. Paljon käytetty esimerkki on kurkku. Ympäristön kannalta on parempi pakata kurkku muoviin ja varmistaa sen säilyvyys, koska yhdenkin kurkun tuotannon ympäristövaikutus on suurempi kuin sitä ympäröivän pakkauksen.

Mihin sitten pitäisi kiinnittää huomio? Muovi on siis väärä vastaus. Lehmäkin on liian yksinkertainen vastaus. Ruokahävikki sen sijaan on asia, mitä vähentämällä pystytään vähentämään merkittävästi ympäristökuormitusta.

Suomessa ruokahävikin määrä on joidenkin arvioiden mukaan jopa 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Siitä määrästä kotitalouksien vastuulla on noin 30 prosenttia. Ja noissa miljoonissa kiloissa on varmasti myös paljon lihaa, jota on tuotettu turhaan.

Tämän lisäksi Suomessa syödään liikaa, mikä on kansanterveydellinenkin asia. Ruokahävikki ja ylensyönti huomioiden on päivänselvä asia, että Suomessa ja Euroopassa tuotetaan huomattavasti liian paljon ruokaa siihen nähden, mitä tarvitaan.

Käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna ruoka on edullisempaa kuin koskaan. Myös Suomessa. Maataloutta tuetaan kaikkialla ja sen vuoksi emme maksa ruoasta sitä hintaa, mitä pitäisi.

Voisiko olla myös ympäristön kannalta paras ratkaisu, että maataloustuet lopetettaisiin koko EU:n alueella? Maatalouspolitiikka on tietysti hyvin monimutkainen asia ja tuon kysymyksen varmasti ampuu moni alas. Mutta varmasti myös liian alhaiset markkinahinnat suhteessa todellisiin tuotantokustannuksiin ovat osasyy ruokahävikkiin. Ruoalla ei ole riittävästi arvoa ja siksi sitä kertyy liikaa myös poisheitettäväksi.

Jos Suomessa ja EU:ssa halutaan oikeasti toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, pitää olla myös rohkeutta myöntää ruokaa tuotettavan liikaa. Vähemmälläkin määrällä pysymme ylipainoisina.

Nyt hävikkiin menevän ruoan syöminen ei ole ratkaisu, vaan ruoan vähempi tuottaminen ja ostaminen. Kauppa ja teollisuus elävät kate-euroilla eivätkä kiloilla. Vähempien kilojen myynnin voi korvata arvokkaammilla tuotteilla.

Sanna Heikkinen kirjoitti myös pakkauspapereiden paremmuudesta suhteessa muoveihin. Kuten sanottu, pakkauksilla ei ole isoa merkitystä kokonaisuuteen. Mutta kun pakata pitää, kannattaa valita ympäristöä vähiten kuormittava vaihtoehto. Se vaihtoehto on muovi olettaen, että roskia ei heitetä luontoon.

Paperin ympäristökuormitus on moninkertainen muoviin verrattuna.

Tanskan ympäristöministeriön teettämän puolueettoman tutkimuksen mukaan paperikassi aiheuttaa yli 40-kertaisen ympäristökuormituksen muovikassiin verrattuna. Kierrätysmenetelmät ja muovipakkaukset kehittyvät kaiken aikaa (esimerkiksi monomateriaaliratkaisujen lisääntyminen) ja yhä useammin myös muovipakkaukset päätyvät kierrätykseen. Muovien keräyksen ja kierrätyksen määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana ja oikealla tiellä ollaan.

Kokonaisuudessa pitää kuitenkin muistaa, että elintarvikepakkausten sisältö kuormittaa ympäristöä enemmän kuin niitä ympäröivät pakkaukset. Ympäristön kannalta siis paras vaihtoehto olisi ostaa kaupasta pelkkiä tyhjiä muovipakkauksia. Ruokaa kannattaa sen sijaan ostaa vähemmän sekä ympäristön että kansanterveyden kannalta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.