Lukijalta: Vaikka kiusaaminen loppuu, tuska jatkuu

Usein nuori alkaa oireilla perusopintojen jälkeen.

Yhteiskunnan monilla eri tasoilla on huoli kiusaamisesta. Kouluilla on vaadittavat turvallisuussuunnitelmat ja toimintamallit kiusaamisen havainnointiin, puuttumiseen ja käsittelemiseen. Perusopetuslaki turvaa oikeuden turvalliseen oppimisympäristöön.

Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolailla turvataan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen. Siinä säädetään oikeudesta päästä kuraattorille ja psykologille, ja heillä on velvollisuus koulun henkilökunnan kanssa ohjata oppilas tarvitsemansa tuen tai hoidon piiriin. Laissa mainitaan yhteisöllinen opiskeluhuolto, joka tarkoittaa toimintakulttuuria ja toimia, millä oppilaitosyhteisössä edistetään oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta, osallisuutta ja opiskeluympäristön terveellisyyttä sekä turvallisuutta.

Kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on edistettävä opiskelijoiden ja yhteisön hyvinvointia, sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista.

Lain turvaama tahtotila kiusaamattomuudelle on, mutta se ei toteudu. Kiusaamista tapahtuu päivittäin, jättäen vakavia haavoja. Ei riitä, että kiusaaminen loppuu, vaan uhri on saatettava jälkihoidon piiriin. Hoitamattomana kiusaamisen jäljet johtavat merkittävään yksilön ja ympäristön hyvinvoinnin laskuun ja lopulta sairastumiseen.

Vaikutusten tutkimuksilla osoitetaan, että kiusatuilla on keskimääräisesti enemmän mielenterveyden, itsetunnon ja sosiaalisuuden ongelmia. He kärsivät yksinäisyydestä, erilaisista fyysisistä oireiluista ja ahdistuneisuudesta. Myös pelkoja, syyllisyyttä ja katkeruutta. Henkinen alistaminen on voinut aiheuttaa koston kierrettä ja hallitsematonta vihaa, jolloin kantokyvyn katketessa on vakavia seurauksia.

Teoksissa, missä käsitellään äärimmäistä vihaa ja pahuutta, alkusyyt juontuvat usein kiusatuksi tulemiseen ja alistamisen kokemuksiin. Psykiatri Hannu Lauerma (2009) teoksessaan kertoo, miten osa pahuudesta syntyy siitä, missä ympäristössä lapsi tai nuori elää, ja miten häntä kohdellaan. Hän yhdistää myös kiusaamistaustan pahuuden teoille.

Asia on vakava. Yksi nuorena syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa (THL 2019), ja rahaakin isompana asiana terveyden menetys ja henkinen pahoinvointi. Tästä seuraa työkyvyttömyyttä, mikä on kestämätöntä yksilölle ja yhteiskunnalle.

Usein nuori alkaa oireilla perusopintojen jälkeen. Sen tunnustaminen, että kiusattu tarvitsee jälkihoitoa, auttaa ammattilaisia, läheisiä tai nuorta itseään ohjautumaan avun piiriin. Apua on saatavilla, mutta vielä liian vähän.

Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkussa on luotu vertaistukeen perustuva jälkihoitomalli. Kiusattu tarvitsee ymmärtävää ja aidosti kuuntelevaa kohtaamista, asioiden jakamista ja prosessointia. Vertaistuki on matalankynnyksen tukimuotona toimiva ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Varhainen apu ennaltaehkäisee merkittävästi edellä mainittuja ongelmia. Kiusatussa ei ole koskaan syy joutua kiusatuksi. Kielteiset tunteet kiusaajaa kohtaan ovat luonnollisia, mutta vihan tunne ja vihaaminen ovat eri asioita.

Mitä pidempään ja syvemmällä viha on, sitä vaikeampaa siitä on päästä eroon. Kiusattu ajattelee usein kostoa ja saa sen ajattelusta nautintoa. Kuitenkin viha vaurioittaa ihmistä jatkuvasti lisää. Anteeksi antamisella on puhdistava vaikutus. Itse tekoa ei tarvitse hyväksyä, mutta voi silti antaa anteeksi.

Vihassa oleminen estää toipumisen edistymistä, ja siksi menneestä pitää päästää irti. Tämä voi olla pitkä prosessi, mutta henkisestä vankeudesta vapautuminen tuo pohjaa uuden rakentamiselle.

On tutkittu, että kiusaajilleen anteeksi antaneet ovat selviytyneet elämästään paremmin kuin katkeruuteen jääneet. Kiusaamisen haavojen tunnistaminen ja oman tarinan hyväksyminen on alku toipumiselle.

Sanna Heikkinen

Yhteisöpedagogiopiskelija,

Humak, Helsinki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

  1. Lahden torilla on lähes autiota: tällaista "markkinapäivää" ei ole ennen nähty
  2. Lahtelaiskoulujen etäruokailu kerää vahvasti suosiota – satoja ateriapakkauksia on silti jäänyt jakamatta
  3. Lahden keskustan ilmaiset parkkipaikat tuovat helpotusta ravintoloitsijoille - "Tämä on niin hyvä idea, että tätä kannattaa jatkaa koronan jälkeenkin", sanoo Mamma Marian toimitusjohtaja
  4. Lahden Mukkulan ostoskeskuksen polttajia ei pystytty tunnistamaan videolta – kahden miehen syytteet kaatuivat käräjillä
  5. 1.4. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Varmistettuja tartuntoja yhteensä 32 - "Sairaalahoitojaksot vaihdelleet muutamasta päivästä useampaan viikkoon"
  6. Mökki ja auto tuhoutuivat tulipalossa Hartolassa
  7. Tuoliltanousu on hyvä jumppaliike seniorille – liikuntaa ei kannata unohtaa, vaikka ryhmätoiminta on tauolla
  8. LASBin päävalmentaja vaihtuu, uusi luotsi löytyi tiimin sisältä
  9. Hämeen poliisi: Koronavirusepidemia näkyy kotihälytyksissä, perheväkivallan lisääntymisestä on jo merkkejä
  10. ESS:n uusi juttusarja äänikirjoista alkaa - ensimmäisessä osassa perinteinen mies ja liberaali nainen ovat avioliiton raunioilla
  11. Poikkeustila iskee urheiluseuroihin – "Varainhankinta ja yhteistyökumppaneiden saaminen on tässä tilanteessa tosi vaikeaa"
  12. Mitkä Päijät-Hämeen ravintolat myyvät nyt aterioita ruoan noutajille tai kotiinkuljetuksella? Keräämme listaa, kerro meille ravintolastasi
  13. Lahden Lähimmäispalvelu perustaa verkkoon Korvikekerhon paikkaamaan kaupunginosakerhojen toimintaa
  14. Vierumäen Metalli konkurssiin – työntekijät lopettaneet jo vuodenvaihteessa
  15. Hollolan tulos ennakoitua vähemmän pakkasella

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.