Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini: Oikea puulajivalinta on ilmastoteko

Joulukuusi on monelle tärkeä osa joulua. Joulukuusiperinne ei ole kovin vanha, sillä joulukuusi yleistyi Suomessa vasta 1900-luvun alussa. Merkittävä perinteen aloittaja ja levittäjä oli Jyväskylän seminaari, jossa alettiin pitää joulun alla kuusijuhlia. Näin joulukuusi levisi suomalaisten koteihin kansakoulujen kuusijuhlien mukana.

Tänä jouluna suomalaiset hankkivat noin puolitoista miljoonaa kuusta, joista reilu neljä viidesosaa tulee kotimaisilta viljelmiltä. Joulupuita myytiin Suomessa tänä jouluna arviolta 32 miljoonan euron arvosta. Tämänvuotisten joulukuusien ennakoitiin olevan hyvälaatuisia ja terveitä ja pitävän hyvin neulasensa.

Kuusi kuuluu suomalaiseen metsämaisemaan ja se on myös kansantaloutemme kannalta tärkeä puulaji. Kuusi on valtapuu neljäsosalla metsämaamme pinta-alasta. Metsäteollisuuden viime vuonna käyttämästä puuraaka-aineesta kotimaista kuusta oli 34 prosenttia.

Kuusi soveltuu erinomaisesti niin kemialliseen kuin mekaaniseenkin jalostukseen. Suomalainen terveoksainen kuusi on sahatavarana laadukasta ja maailmalla haluttu tuote. Kuusta käytetään vanerin ja erilaisten sahatavarajalosteiden, esimerkiksi liimapuun, valmistukseen. Kuusikuitu on erinomainen kartongin ja paperin raaka-aine.

Kuusen, kuten männynkin puuaines sisältää lukuisia ainesosia, joiden hyödyntämisessä olemme vasta alussa. Puuperäiset tuotteet korvaavat tälläkin saralla uusiutumattomia luonnonvaroja.

Kuusella on kuitenkin yksi heikkous, jonka merkitys korostuu ilmastonmuutoksen vuoksi. Kuusi kestää metsätuhoja ja kuivuutta selvästi huonommin kuin toinen pääpuulajimme mänty, jonka paksu kaarna suojaa kuivuudelta ja jonka syvälle maahan tunkeutuva juuristo löytää pitkienkin kuivien jaksojen aikana riittävästi vettä ja ravinteita.

Kuusi on sopeutunut kasvamaan rehevillä kasvupaikoilla, minkä vuoksi sen juuristo ei kasva syvälle maahan. Pitkinä kuivina jaksoina kuusi ei saa vettä ja ravinteita. Se stressaantuu ja voi huonosti, eikä kestä hyönteisten vioitusta.

Kuusi on altis myös monille sienille, esimerkiksi havumetsien vahingollisimpiin tuhosieniin kuuluvalle juurikäävälle. Juurikääpä tarttuu juuriston kautta hyväkuntoisiinkin kuusiin ja on kuusella paljon yleisempi kuin männyllä. Ilmaston lämpenemisen vuoksi tuhoalue laajenee pohjoisemmaksi ja kuusen lahovikaisuus lisääntyy. Pintajuuristonsa vuoksi kuusi kärsii myös selvästi mäntyä useammin myrskytuhoista.

Erityisen haavoittuvaksi kuusi tulee, jos se joutuu kasvamaan kuivilla, luonnostaan männylle sopivilla kasvupaikoilla. Vaikka koko kuusikko ei sairastuisikaan, aiheutuu kuivuudesta merkittäviä laatu- ja kasvutappioita.

Kuusen istutusmäärät kasvoivat 2000-luvun alussa voimakkaasti männyn ja koivun kustannuksella. Kuusta on hirvituhojen pelossa istutettu myös kuiville maille. Metsäkeskukseen toimitettavien metsänkäyttöilmoitusten mukaan on vuodesta 2010 alkaen kuivahkojen kankaiden hakkuista uudistettu lähes 10 prosenttia istuttamalla uudistusalalle kuusta.

Kuusen ylivalta näkyy myös tuoreemmilla kasvupaikoilla: koivua istutettiin vuonna 2018 vain 2 prosentille uudistusaloista. Taustalla kuusen yleistymisessä on pelko siitä, että hirvet tuhoavat istutetun männyn- tai koivuntaimikon. Jatkuva kasvatuskaan ei tarjoa ratkaisua, sillä varjopuuna kuusi menestyy erinomaisesti taistelussa kasvupaikoista valopuina tunnettuja mäntyä ja koivua vastaan.

Ilmastoviisaan metsänhoidon perusasiat ovat yksinkertaisia: rikotaan maanpintaa mahdollisimman vähän, kasvatetaan kullakin kasvupaikalla sille parhaiten sopivia kotimaisia puulajeja ja huolehditaan riittävästä sekapuustosta. Hirvi- ja eteläisessä Suomessa myös peurakannasta on kuitenkin tullut voimakkaasti metsätalouden päätöksentekoa ohjaava voima.

Hirvikannan riittävä rajoittaminen ei ole vain metsätalouden taloudellisen tuloksen maksimointia. Se on välttämätöntä myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen vuoksi. Kunpa Jyväskylän seminaarilaiset olisivat juurruttaneet jouluperinteisiimme myös hirvipaistin.

Ari Eini

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. "Kouvola-oikaisu olisi veronmaksajien näkökulmasta hirvittävän huono investointi" – Päijät-Hämeessä seurataan Kymenlaakson sisäistä raideriitelyä
  2. Kierrätyspuistosta tulossa paha pala Hollolan ja Orimattilan päättäjille – Uhkana on joko äänestäjien raivo tai tärkeiden verotulojen menetys
  3. Eläkkeelle jäävä mäkihypyn kilpailujohtaja Walter Hofer odottaa Suomen mäkihypyn uutta tulemista ja lupaa, ettei paljastuskirjaa ole luvassa
  4. USU-gallup: Suomalaisista kaksi viidestä on suopeita alaikäisille turvapaikanhakijoille – "Voi olla, että hallitus on varovainen seuraavissa askeleissaan"
  5. Kimmo Kankaan Esalainen: Lahdessa on huippuluokan hiihtostadion, mutta mitä sillä tekisi ilman lunta?
  6. Pääkirjoitus: Vuokra-asuntojen ylitarjonta ei ole kaikille hyvä uutinen
  7. Urheilun ja yrityselämän kerma kokoontui Lahdessa pohtimaan menestyksen reseptiä: "Kisapuistoon pitäisi saada ensin sähköt", murjaisi FC Lahden toimitusjohtaja
  8. Uppoaisiko sinulle kilo lihaa vain minuuteissa? Lahdessa kisataan lauantaina jälleen lihamukin syönnin MM-tittelistä
  9. Sakke Hämäläisen ensimmäinen liigamaali oli Pelicansille laiha lohtu, katso ottelukooste – "Ei kiekko ainakaan takan reunalle mene"
  10. Husissa todettiin toinen koronavirustartunta, mutta useat koronavirusepäilyt Suomessa ovat osoittautuneet aiheettomiksi
  11. "Rennosti vaan", kuului isä-Jannen ohje – Mico Ahosen maailmancup-debyytti päättyi karsintaan Salppurin kisoissa
  12. Peliitat haki pisteet Imatralta
  13. Pelicansin A-nuoret joutuivat taipumaan – ottelun ratkaisu saatiin jatkoajalla
  14. Gallup: Kysyimme Lahdessa liikkuneilta, suuntaavatko he Salppurin kisoihin, vastaus oli yksiselitteinen ei – "Aiemmin kisat näkyivät Lahdessa enemmän"
  15. Katkenneen voimajohtopylvään korjaus etenee Lahden Patomäessä

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.