Lukijalta: Metsään sitoutuvalla hiilellä on rahallista arvoa

Euroopan unionin ympäristövaliokunta ehdotti heinäkuussa uutta ilmastosääntöä suomalaisille metsille. Ehdotus on jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Hakkuita tulisi suitsia jatkossa niin, että tulevien vuosien metsämme nielevät varmasti ilmakehän hiili­dioksidia. Vertailujaksoksi on valittu 13 vuoden paalukausi 2000-2012.

Aivan kuin rippikoulussa, unionin uusi metsäkatekismus on avattava kysymyksellä: ”Mitä se on?” Ja kysymys kannattaa tehdä tavallisen metsätilan tasolla. Mitä nykyajan kruununvoutimme metsätiloilta oikein haluavat tai mitä he tulevat metsätiloilta saamaan?

Metsätiloilla kasvaa pääosa Suomen puustosta. Joka kesä tila saa aikaan hiilidioksidin nieluvirran. Se tulee taivaalta kasvavien puiden runkoihin, oksiin ja juuriin. Euroopan unioni arvostaa metsätilaa enemmän alkuainehiilen nieluvarastona kuin puun kiintokuutioina.

Onneksi Luonnonvarakeskus on mitannut Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan metsiämme jo lähes sadan vuoden ajan. Voimme vastata kruununvoudeille tarkoilla mittauksilla ja laskelmilla.

Euroopan unionin 13 vuoden paalukaudella metsissämme oli puuta keskimäärin 97,5 kiintokuutiota hehtaarilla. Nieluvarastoksi muutettuna se tekee 34,5 tonnia alkuainehiiltä hehtaarille.

Tavallinen suomalainen ­metsälö eli vähintään kahden hehtaarin metsätila on keskikooltaan 30,1 hehtaaria. Metsälö voi koostua ­useammastakin palstasta. Metsälöidemme keskipuusto oli Euroopan unionin paalukaudella 2 940 kiintokuutiota. Alkuainehiilen nieluvarasto oli vastaavasti 1 040 tonnia.

Luonnonvarakeskuksen säännöllinen laskenta osoittaa, että keskimääräinen hiilen nieluvarasto metsissämme suurenee vuodesta toiseen. Näin tapahtuu huolimatta jokavuotisista elävien puiden hakkuista ja kuolleiden puiden säännöllisestä luonnon lahoamasta.

Vuonna 2017 keskimetsälön alkuainehiilen nieluvarasto on tasolla 1 180 tonnia. Nousua EU-paalukauden lukemaan on 138 tonnia eli 13 prosenttia. Metsälöidemme hiili kannattaa nostaa pöydälle. Sillä on nimittäin rahallinen arvonsa.

Metsien alkuainehiilen rahallinen ilmastoarvo on kytköksissä ilmaston päälämmittäjän, kivihiilen maailmanhintaan. Vaikuttavimmassa, Australian kivihiilipörssissä alkuainehiiltä kohti laskettu kesäkuun 2017 hinta oli 85 euroa tonnilta.

Toinen tapa laskea alkuainehiilen ilmastoarvo pohjaa Euroopan päästöpörssiin. Päästöpörssin määrittämä alkuainehiilen haittavero voimaloille oli alkukesällä noin 20 euroa tonnilta. Metsien alkuainehiilen ilmastoarvo lähivuosina asettunee haarukkaan 20-85 euroa tonnilta.

Jos Euroopan unionin ilmastosääntö tulisi voimaan jo tänä vuonna, suomalainen metsätila voisi heti laskuttaa kruununvouteja puidensa hiilen nieluvaraston suurenemisesta paalukauteen verrattuna. Käyttämällä kahdenkympin vähimmäishintaa ja keskimetsälön alkuainehiilen nousua 138 tonnia, ensimmäinen laskutus olisi 2 760 Euroa. Jatkamalla nykyistä metsänhoitoa metsälön tulevat hiilen laskutukset olisivat tasolla 250 euroa vuodessa.

Luonnonvarakeskuksen laskenta antaa tyypillisesti vain keskiarvoja. Siksi metsiemme alkuainehiilen nieluvarasto olisi purettava yksittäisille metsätiloille. Metsänhoitoyhdistys sopisi tähän.

Nykyään puuston määrä ja kasvu tiedetään metsätiloilla kuvioittain, kiitos laserkeilausten. Jatkossa lukemat päivittyvät robottina lentävillä helikoptereilla. Kunkin metsälön vuotuisen hiilen nieluvaraston laskenta on vain nykyisten tietokonemallinnusten vähäinen jatke.

Metsänhoitoyhdistyksiä ohjaava laki muuttui 2015. Se teki niistä enemmän liikeyrityksiä. Metsälöiden hiilen nieluvarastojen määritys, kauppa ja ilmastolaskutusten tilitys sopisivat luontevasti tähän. Samalla yhdistykset saisivat laskuttaa kaupasta oikeuden ja kohtuuden mukaisen provision. Hyvin metsiään hoitavat perhetilat saisivat puolestaan ansaitsemaansa ilmastotuloa.

Euroopan unionin kruununvoutien ei tarvitse olla Suomen metsistä huolissaan. Hyvin hoidetut metsätilamme ovat vuodesta toiseen yhä vahvempia ilmastotiloja. Ilmastometsälöistämme olisi malliksi muillekin Euroopan unionin maille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu