Venäjä-kortti ei kaatanut Fennovoimaa

Jukka Airo

Edes ydinvoiman vastustajien viimeisenä valttinaan esille nostama Venäjä-kortti ei pelottanut eduskunnan enemmistöä, joka perjantaina hyväksyi Fennovoiman ydinvoimahankkeen periaateluvan täydennyshakemuksen selvin äänestysnumeroin 115-74.

Lopputulos ei siten paljonkaan poikennut niistä luvuista, jotka komeilivat istuntosalin seinällä kesällä 2010, kun Fennovoima sai alkuperäisen periaatelupansa eduskunnalta.

Se on mielenkiintoista, koska runsaassa neljässä vuodessa ovat eduskunnan kokoonpanon lisäksi ehtineet muuttua merkittävällä tavalla myös Fennovoiman voimalan reaktorin teho ja toimittaja sekä ennen kaikkea Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne.

Hankkeen vastustajat yrittivätkin viime vaiheessa vaikuttaa päättäjiin vetoamalla siihen, että yhteistyö Fennovoiman reaktoritoimittajan ja suurimman yksittäisen omistajan Rosatomin kanssa antaa Suomesta kyseenalaisen kuvan aikana, jolloin EU yrittää pakotteillaan suitsia Venäjän aggressiivista Ukraina-politiikkaa.

Eduskunnan enemmistö ei kuitenkaan antanut Venäjä-kortilla pelottelun vaikuttaa mielipiteeseensä. Se ymmärsi, että ydinvoimala on vuosikymmenten päähän tähtäävä energiapoliittinen projekti, jonka kohtalo ei voi riippua päätösajankohdan turvallisuuspoliittisista suhdanteista.

Suomalaiset ovat tehneet venäläisten kanssa Loviisassa ydinvoimayhteistyötä hyvin kokemuksin 1970-luvulta asti. Ongelmia ei ole ilmennyt, vaikka itänaapurissa on sinä aikana vaihtunut koko yhteiskuntajärjestelmä. Fennovoiman laitos saadaan käyttöön aikaisintaan ensi vuosikymmenen puolivälissä, jolloin Venäjä voi näyttää aivan toisenlaiselta.

Sitä paitsi kiristynyt kansainvälinen tilanne ei muuta sitä, että Fennovoiman tuottamalle sähkölle tulee Suomessa olemaan tarvetta, jota uusiutuvilla energiamuodoilla ei millään kyetä paikkaamaan, niin suositeltavaa kuin niiden kehittäminen onkin. Ainoa realistinen vaihtoehto on kivihiili, joka ilmaston kannalta olisi surkein ratkaisu.

Monesta puoltavasta tekijästä ratkaisevin saattoi loppujen lopuksi olla Fortumin tiistainen ilmoitus lupautua tietyin edellytyksin Fennovoiman osakkaaksi, mikä nostaa yhtiön kotimaisuusasteen niin korkealle, että edelleen voidaan puhua omasta hankkeestamme, joka vähentää riippuvuuttamme tuontisähköstä

Isoin näköpiirissä oleva este, mihin hanke voi vielä kompastua, onkin se, että Fortum ei onnistuisikaan pääsemään pääomistajaksi sen himoitsemaan vesivoimayhtiöön itärajan takana. Fennovoiman laitos on kuitenkin venäläisille niin tärkeä jalansija lännen ydinvoimamarkkinoilla, että Fortum mitä ilmeisimmin tulee saamaan haluamansa.

Sen jälkeen hanke olisi valtiovallan puolesta enää rakennuslupaa vaille valmis. Siinä yhteydessä ratkaistavaksi noussee myös kuuma kysymys laitoksen ydinjätteen loppusijoituspakasta.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut