Paperikirja vai sähkökirja?

Kristiina Koivunen

Tunnen rinnassa lämpimän sykähdyksen aina nähdessäni jonkun istuvan kirja kädessä junassa tai lentoasemalla. Se on harvinaisempi näky kuin iPadia tai iPhonea sormeileva matkailija, muttei kuitenkaan esihistoriallinen harvinaisuus.

Olenko ikäloppu kalkkis, koska en ole opetellut sähkökirjojen lataamista?

Paperikirjaa on helppo käyttää ja mukava sormeilla, sisällysluettelo ja hakemisto löytyvät helposti, ja kirjan marginaaleihin voi tehdä omia merkintöjä. Kannet näyttävät paremmilta paperi- kuin sähkökirjoissa.

Mutta kun mietin asiaa enemmän, on pakko myöntää, että sähkökirjoissakin on hyvät puolensa.

Värikuvien painaminen on kallista, eivätkä ne onnistu aina hyvin, iPadin valaistu ruutu sen sijaan on hyvä alusta kuville. Ja sähkökirjathan säästävät luontoa, kun ei kulu paperia? Vai onko asia niin yksinkertainen? Paperia voi kierrättää, mutta mitä tapahtuu rikki menneelle elektronikalle, johon tarvitaan paljon vaikeammin hankittavia raaka-aineita kuin sellun keittämiseen? Tätä romua Suomessa syntyy nykyään kiihtyvällä vauhdilla.

Kysymyksiä tulee mieleen paljon. Entä kirjojen säilyttäminen? Onko sähköinen arkisto vastaus kotien säilytystilojen puutteeseen vai katastrofi, kun laite putoaa tai katoaa?

Ahkera lukija tarvitsee paperikirjoja varten kirjahyllyjä, mutta kirjat eivät ole moksiskaan putoamisesta, eikä niiden katoamisesta tule satojen eurojen vahinkoa.

Minusta on kivempaa kierrellä kirjakaupoissa tutkimassa hyllyjä ja lukemassa takakansia kuin surfailla netissä kansikuvasta toiseen. On kaksi ostajatyyppiä, toiset haluavat kierrellä kaupoissa, toiset shoppailevat mieluummin kotisohvalla.

Sama koskee kirjastoja, ne siirtävät aineistojaan sähköiseen muotoon, jota voi ladata kotona.

Tunnelma on erilainen, kun käpertyy illalla lempinojatuolissa pokkaritrillerin ääreen tai rullaa tekstiä iPadissa.

Mutta lukukokemusta tärkeämpää on millaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen lukutottumukset johtavat. Jotkut pitävät virtuaalimaailmaa, johon sähkökirjat kuuluvat, modernina ja tehokkaana. Toisten mielestä laitteitaan yksin naputtelevat ihmiset eristäytyvät ja yksinäisyys lisääntyy koko yhteiskunnassa.

Virtuaalipalvelujen käytön lisääntyessä kunnat ja yritykset voivat vähentää perinteisiä palveluja.

Kirjastoautojen kiertely syrjäkylillä voidaan lopettaa, jos kirjat ja lehdet voi lukea sähköisesti.

Mitä tekevät silloin ne asukkaat, joilla ei ole varaa ostaa tietokonetta tai iPadia, tai jotka eivät osaa korjata rikki mennyttä vempainta?

Kirjan sisältö on kuitenkin tärkeämpi asia kuin alusta, jolta se luetaan.

Ja se, että suomalaiset edelleen lukevat kirjoja!

Kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa tutkija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.