Valtuustot eivät jää tyhjän panteiksi

Päijät-Hämeen kunnat ovat tarttuneet keskimääräistä paljon innokkaammin uuden kuntalain tarjoamaan mahdollisuuteen päättää aiempaa vapaammin kunnanvaltuuston pääluvusta.

Siinä missä koko maassa valtuustoaan aikoo ensi kevään vaalien jälkeen pienentää noin kolmannes kaikista kunnista, Päijät-Hämeessä niin tekee kuusi kuntaa yhdeksästä.

Nykyistä suuremmaksi sitä vastoin ei yksikään päijäthämäläiskunta halua valtuustoaan kasvattaa, kuten ei koko valtakunnassakaan kuin yksi ainoa kunta, Nakkila.

Päijät-Hämeessäkin on osaksi kysymys tilanteen palauttamisesta entiselleen tuoreen kuntaliitoksen jäljiltä. Lahdessa ja Hollolassa on tämän vuoden alusta vaikuttanut kahden liitoskunnan valtuutetut yhdistänyt, poikkeuksellisen runsaslukuinen yhteisvaltuusto. Nastolalla vahvistuneessa Lahdessa siinä on ollut peräti 101 valtuutettua ja Hollolassakin 64 hämeenkoskelaisten liityttyä joukkoon.

Ensi vuonna molemmissa liitoskunnissa palataan jälleen vanhaan ja tuttuun vahvuuteen, mikä Lahdessa tarkoittaa 59:ää ja Hollolassa 43:a valtuutettua.

Isoimman ”aidon” leikkauksen tekee Päijät-Hämeessä Orimattila. Siellä paikkalukua karsitaan liki neljänneksellä. Lopuissa kunnissa eli Asikkalassa, Hartolassa ja Sysmässä pienennykset lasketaan yhden käden sormilla.

Orimattila on perustellut isoa leikkaustaan omalla organisaatiouudistuksellaan ja maakunnallisella sote-uudistuksella.

Orimattilassa pyritään jatkossa siihen, että kaikilla valtuutetuilla olisi muitakin luottamustehtäviä. Näin heille sälytetään lisää vastuuta ja he pääsevät entistä syvemmälle paikallisen päätöksenteon ytimeen.

Tehtävien jakaminen helpottuu, kun samoille apajille tulee aiempaa pienempi määrä valtuutettuja. Uudistus voi myös lisätä kiinnostusta ehdolle lähtemiseen, kun valtuustopaikan lisäksi porkkanana on muitakin kiinnostavia vaikuttamispaikkoja.

Sote-uudistus siirtää Orimattilankin budjetista yli puolet maakunnalliselle hyvinvointiyhtymälle, millä valtuuston pienentämistä voidaan perustella ainakin matemaattisesti. Yhtä radikaalia johtopäätöstä eivät kuitenkaan ole tehneet maakunnan muut kunnat, mikä saattaa joutua siitä, että sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille ja kuntapäättäjille jää vielä yllin kyllin tehtävää.

Tulevallakin valtuustokaudella kuntien luottamushenkilöt pääsevät päättämään esimerkiksi peruskoulutuksesta, päivähoidosta, kaavoituksesta, elinkeinoelämän kehittämisestä, kulttuurista ja liikuntapolitiikasta. Koska kyse on edelleen asioista, jotka vaikuttavat kouriintuntuvalla tavalla kuntalaisten jokapäiväiseen elämään, on syytä uskoa, että puolueet onnistuvat värväämään myös seuraaviin vaaleihin tarpeeksi kattavat ehdokaslistat uskottavan äänestysaktiivisuuden varmistamiseksi.

Yleisesti on pelätty, että pätevimmät ja kunnianhimoisimmat paikallispoliitikot jättävät kuntavaalit väliin keskittyäkseen runsaan vuoden kuluttua pidettäviin maakuntavaaleihin. Harvalla poliitikolla lienee kuitenkaan varaa jättää hyödyntämättä kuntavaalien tarjoamaa mahdollisuutta hankkia näkyvyyttä, josta on suurta hyötyä myös maakuntavaaleissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu