Vaalipuhe ministeriaitiosta

Tuore Eurooppa-ministeri Sampo Terho jätti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sivurooliin, kun eduskunta keskusteli keskiviikkona maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista.

Pääosa oli varattu Sipilälle, joka antoi puheena olleesta aiheesta pääministerin ilmoituksen. Sitä oli toivottu Sipilältä siitä pitäen, kun hänen hallituksensa jo vuosi sitten laatima ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko uhkasi vanheta ennen aikojaan brexitin ja Donald Trumpin vaalivoiton myötä.

Sipilän odotettu puhe jäi nopeasti varjoon siinä vaiheessa, kun Terho pääsi ministeriaitiossa ääneen. Sekä hallituspuolueiden että opposition riveissä kauhisteltiin Terhon toteamusta, jonka mukaan hänen tavoitteensa on olla tulevaisuudessa keskeisessä roolissa sellaisessa hallituksessa, joka esittää kansanäänestystä Suomen EU-jäsenyydestä.

Terhon itse itselleen koko eduskunnan edessä paaluttama tavoite ei nostattamastaan kohusta huolimatta ollut mikään uutinen hänen suustaan kuultuna. Terho on puhunut tarpeesta järjestää uusi EU-äänestys jo pitkään ja useasti, ja tahti on vain kiihtynyt sen jälkeen, kun hän lähti tavoittelemaan Timo Soinilta kohta vapautuvaa paikkaa perussuomalaisten puheenjohtajana.

Tässä välissä Terhosta on kuitenkin tullut Sipilän hallituksen ministeri, jonka vastuulle vieläpä sälytettiin myös eurooppalaiseen yhteistyöhän liittyvät kysymykset. Siksi on ymmärrettävää, että hänen puheensa herättivät eduskunnassa laajaa paheksuntaa yli puoluerajojen, perussuomalaisia tietenkin lukuun ottamatta.

Toki Terho taisi sanoa provokatoriset sanansa enemmän puolueensa puheenjohtajaehdokkaana kuin ministerinä. Kannattamalla EU-äänestystä hän pyrkii erottautumaan pääkilpailijastaan. Jussi Halla-ahohan ei pidä hanketta nyt järkevänä, koska suuri enemmistö todennäköisesti kannattaisi jäsenenä pysymistä, mikä viimeistään sinetöisi asian.

Puolueiden EU-myönteiset kannat tuntien on selvää sekin, että perussuomalaisten on tulevienkin vaalien jälkeen mahdotonta löytää itselleen hallituskumppaneita, jotka taipuisivat kansanäänestyksen kannalle. Näin ollen Terhon nimittäminen eduskunnassa peräti turvallisuusriskiksi kuulosti liioittelulta.

Kaikki eurooppalaiset kumppanimme eivät tosin ole kovin hyvin perillä sisäpolitiikkamme joskus hyvin mutkikkaista lainalaisuuksista. Siksi rajojemme ulkopuolella saattaa herätä vakavia kysymyksiä hallituksemme EU-linjasta, kun eduskunnan ministeriaitiosta väläytellään mahdollisuutta uudesta kansanäänestyksestä näin herkkänä ajankohtana.

Myös pääministeri Sipilä oli keskustelun jälkeen sitä mieltä, että ministeriaitio on väärä paikka spekuloida seuraavien hallitusten ohjelmilla. Hän sanoutui irti Terhon puheista ja kertoi tekevänsä näkemyksensä selväksi myös henkilökohtaisesti ministerilleen.

Sipilä tosin arveli puheiden rauhoittuvan perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen. Epäilemättä niin käy, jos Terhosta tulee puheenjohtaja. Mutta mikäli valinta kohdistuu Halla-ahoon, Sipilänkin tämänhetkiset murheet ovat pieniä verrattuna siihen, mitä tuleman pitää.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut