Kisapuistoon on saatava bisnestä

Vili Uuskallio

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Sananlaskun viisautta ei ole noudatettu Lahden Kisapuiston jalkapallostadion selvittelyssä.

Arviolta runsaat seitsemän miljoonaa euroa maksavan stadionrakennuksen toteutukseen halutaan mukaan noin kolme miljoonaa euroa yksityistä rahaa. Vaadittu 40 prosentin ulkopuolinen rahoitusosuus tuntuu vähintäänkin kohtuulliselta, mutta kaupungin toimitilayhtiö Spatium joutuu käynnistelemään rahankeräystä hataralta pohjalta.

Ongelmana on, ettei Kisapuiston nykyinen kaava salli alueelle pysyvää liiketoimintaa. Ei oikein ole mitään, mitä myydä yksityisille sijoittajille.

Yhtälöä voi olla vaikea ratkaista ilman, että stadionin yhteyteen osoitetaan tuhansia neliöitä yritystoiminnalle osoitettua rakennusoikeutta. Jos stadionin tiloihin tai sen kylkeen saataisiin vaikkapa 4 000 neliötä liike- ja toimistotiloja, rakennusoikeuden myynnistä saataisiin helposti pari miljoonaa euroa. Puuttuva osuus, ja varmaan enemmänkin, saataisiin mainossopimuksilla, kuten stadionin nimen myymisellä.

Kaavamuutoksen ongelmana on, että sen läpivienti mahdollisine valituskierroksineen voi kestää vuosia. Kaavoitukseen kannattaa joka tapauksessa ryhtyä, jotta hanke saadaan taloudellisesti kestävälle pohjalle.

Muutaman vuoden odotus on siedettävä. Urheilukeskuksen stadion jalkapallonäyttämönä kolkko, mutta kuitenkin käyttökelpoinen.

Mitään jalkapallostadionin karvalakkimallia Kisapuistoon ei kannattaisi lähteä tekemään. Lahden Urheiluhalliyhdistyksen pari vuotta sitten esittämä tarjous viidenmiljoonan euron hintaisesta elinkaarimallilla rakennettavasta stadionista oli kiinnostava, mutta ei riittävän konkreettinen.

Kaupungin tilakeskuksen laskelmissa stadionin hinta kohosi yli kymmenen miljoonaan euroon, mikä sekin on varsin maltillinen summa verrattuna muissa kaupungeissa toteutettuihin stadionhankkeisiin.

Seinäjoelle rakennettiin yli 13 miljoonaa euroa maksanut jalkapallostadion, johon tarvittiin kaupungin rahaa vain 2,2 miljoonaa euroa. Tähän suuntaan pitäisi Lahdessakin pyrkiä eikä olettaa, että jättimäisen investointisuman takia nopeasti velkaantuva kaupunki kustantaa kaiken.

Innoitusta urheilurakentamiseen voi hakea myös Jyväskylästä, jossa Hippoksen alueelle suunnitellaan noin 300 miljoonaa euroa maksavaa liikunnan ja hyvinvoinnin keskittymää, mistä kaupungin rahoitusosuus on ainoastaan 40 miljoonaa euroa.

Jos julkisen rahoituksen piikki on auki, voi käydä kuten Vaasassa, jossa kaupungin rahalla tehdyn jalkapallostadionin hinta paisui arvioidusta 11,5 miljoonasta 16,5 miljoonaan euroon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.