Anekauppa

Heikki Hakala

Kuten kirkkohistoriasta hyvin muistamme, yksi Martti Lutherin tärkeimmistä kimmokkeista uskonpuhdistuksen käynnistämiselle oli katolisen kirkon harjoittama anekauppa. Luther kimmastui kertakaikkisesti siitä, että Paavin mahtikäskyllä uskovaisille tarjottiin mahdollisuutta helpottaa oloaan kiirastulessa aneilla, jollaisiksi kävivät hartaudenharjoitukset, käynnit pyhillä paikoilla, köyhien auttaminen ja myös rahan lahjoittaminen. Erityisesti rahalahjoituksia Luther piti sopimattomana tapana järjestellä itseään paremmille pieluksille tuonpuoleisessa.

Uskonpuhdistuksen seurauksena luterilaisuudessa ei ole sen enempää kiirastuli-oppia, eikä aneita. Pitkään myös katolisessa kirkossa aneet olivat sangen vähällä huomiolla.

Aneasia tuli kuitenkin näyttävästi esille kirkon riemuvuonna 2000. Paavi julisti juhlavuoden kunniaksi aneen eli antoi tarkat ohjeet siitä, kuinka kunnon katoliset voisivat helpottaa oloaan kiirastulessa. Se synnytti laajaa kansainvälistä huomiota. Tosin Suomessa asia sivuutettiin huomaamattomasti, sillä katolilaisen kirkon elämä sivuaa maata niin heiveröisesti, etteivät sen uutiset tahdo nousta julkisiksi.

Yhtä kaikki Vatikaanin lämmittämä anekysymys herätti melkoista keskustelua kansainvälisesti. Aneiden nostamista esille pidettiin suurena taka-askeleena ekumenialle. Olihan kyse asiasta, joka oli vajaat 500 vuotta aikaisemmin johtanut uskonpuhdistukseen.

Korkealla tasolla järjestettiin neuvonpitoja. Ne toimittivat lähinnä tiedonvälittämisen tehtävää, sillä katolisen kirkon piirissä ei käytyjä keskusteluja noteerattu. Toisissa kristillisissä kirkkokunnissa asiaan suhtauduttiin vaihtelevasti. Sovittelevat pyrkivät korostamaan sitä, että anekysymys ei ole teologiselta kannalta olennainen kysymys, toiset, jyrkemmät, näkivät, että aneiden aktiivinen esiintuominen oli katolisen kirkon tietoinen kannanotto siihen, ettei sitä kiinnosta, mitä muut kirkkokunnat opettavat.

x

Tänä vuonna vietetään juhlavuotta, sillä piispa Henrikin surmasta on kulunut 850 vuotta. Helsingin katolinen hiippakunta täyttää kuluvana vuonna 50 vuotta. Juhlavuotta juhlistetaan monin tavoin. Ekumeeninen lähetystö, piispa Jósef Wróbel, arkkipiispa Leo ja arkkipiispa Jukka Paarma kävivät tervehtimässä Roomassa Paavia.

Katolilaisten osalta tärkeä osa juhlavuotta on kuitenkin ane. Juhlavuoden kunniaksi Suomeen on annettu erityinen julistus siitä, kuinka aneen voi saada. Piispa Jósef Wróbel on täydentänyt tätä julkistusta niin, että osittaisen aneen voi saada myös antamalla huomattavan lahjoituksen kirkolle.

Aneesta on tietoa esimerkiksi katolisen kirkon nettisivuilla www.katolinenkirkko.fi.

Mielenkiintoista on, että ane on noussut jälleen hyvin keskeiseen rooliin katolisessa uskonnonharjoittamisessa. Kyse ei ole vippaskonstista, mutta kylläkin selkeästi luterilaisuudesta poikkeavassa uskonkäsityksessä, jossa hartaudenharjoittaminen ja omat teot nostetaan ihmisen pelastumisen kannalta keskeiseen rooliin.

Luterilaisuus korostaa, että ihminen pelastuu yksin armosta. Umpiluterilaiselle oppi aneesta tuntuu omituiselta.

Tärkeä osa juhlavuotta on ane

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut