Lukijalta: Maaseudun asuttuna pitämiseen on kansantaloudellisia syitä

Miten turvata riittävän väestön pysyminen kunnissa ja pitää koko maa asuttuna? Tätä kysytään entistä painokkaammin sen jälkeen, kun syyskuussa julkaistiin kuntakohtaiset väestöennusteet.

Syntyvyyden lasku koskettaa koko maata ja sisäinen muuttoliike vie työikäisiä opintojen, työn ja palvelujen perässä pääkaupunkiseudulle tai muutamaan muuhun kasvavaan kaupunkiin.

ToimittajaErno Laisiotti kantaa muutamien kuntien toimiin houkutella muuttajia (15.10.). Luhangan lupaamat lisääntymistonnit, 1 000 euroa syntyvää tai adoptoitavaa lasta kohden joka vuosi kymmenen vuoden ajan saa täystyrmäyksen samoin kuin Padasjoen lukion lupaus tarjota maksutta opiskelijoilleen B-ajokortti.

Laisin mukaan kunnat käyttävät näihin lupauksiinsa valtion maksamia valtionosuusrahoja, jotka on maksettu viime kädessä verovaroin. Siksi maaseudun kunnat elävät kaupunkilaisten kustannuksella?

Vaikka muuttoliike näyttääkin vievän vääjäämättä poispäin pienistä kunnista, haluaisin silti kannustaa kuntia edelleen pitämään väestöstään ja palvelutasostaan kiinni. Samasta asiasta kirjoittaa padasjokelainen Ilpo Siljander (18.10.).

Maaseudun asuttuna pitämiseen on myös kansantaloudelliset syynsä. Vienti nojaa edelleen tukevasti puunjalostusteollisuuteen. Biotalouden myötä puun ja muiden luonnon raaka-aineiden merkitys vain kasvavat. Esimerkiksi Padasjoella metsien kasvu ja hehtaarituotto ovat maan parasta.

Metsien kasvatus edellyttää hoitoa eri vaiheissa. Tätä tekevät paikalliset ihmiset ja tukevat omalta osaltaan vientiteollisuutta.

Asian voikin nähdä niin, että maaseudulta ponnistavat metsä-, kaivos-, energia- ja konepajateollisuus sekä luontoarvoihin nojaava matkailu elättävät suuria kasvukeskuksia, joissa elinkeinot ovat palveluvaltaisia.

Pekka Särkiö

kenttäpiispa

Lahti

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu