Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Lukijalta: Kuntaliitosten aalto on tulossa, kevytkuntamallista pienten kuntien pelastus

Päijänteen itärannalta, Sysmän kainalosta, löytyy kuntakummajainen. Se on noin 700 asukkaan Luhanka. Tämä lilliputti on samalla väkiluvultaan koko Manner-Suomen pienin kunta. Poikkeuksellisen sitkeytensä ansiosta Luhanka on edelleen elossa ja sopisi vaikka kokeilumielessä kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) kaavailemaksi kevytkunnaksi.

Kevytkunnista voi ylipäätään löytyä pelastus Päijät-Hämeen kaatumisuhan alla oleville kunnille. Niillä ei olisi samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin muilla, ”raskaamman sarjan” kunnilla. Ministeri Paatero aikoo toimia niin, että neljän vuoden kuluttua Suomessa olisi kuntia selvästi vähemmän.

Pääministerinä ollessaan Jyrki Katainen (kok.) yritti ajaa läpi kuntaministerinsä Henna Virkkusen (kok.) avulla poikkeuksellisen radikaalia sadan kunnan mallia. Hanke epäonnistui, ja Virkkunen lähti eduskunnan kautta mepiksi Brysseliin.

Kuntaministerinä ollessaan Anu Vehviläinen (kesk.) puolestaan kysyi huolestuneena, onko koko maassa alle 10 000 asukkaan kuntien ylipäätään järkevää enää jatkaa itsenäisinä. Samalla se antoi uusia kierroksia ajatukselle Etelä-Päijänteen suurkunnasta, jossa Asikkalan lisäksi olisivat ainakin Padasjoki ja Sysmä.

Luhangan naapurissa monien kartanoiden pitäjä Sysmä seuraa varmasti silmä tarkkana, millaisia ”kultamunia” Paateron kevytkuntahanke voi vielä pyöräyttää. Kaiken kaikkiaan tilanne Suomen kunnissa on vaikea. Yli viidennes niistä on tilanteessa, jossa lapsia syntyy vuodessa alle 20. Samalla kuolleisuus on paljon suurempi. Esimerkiksi Padasjoki kuuluu tähän joukkoon.

Samalla työpaikat ja väki vähenevät sekä vanhusten määrä kasvaa. Siksi Paatero on perustanut ministeriöönsä aivoriihen pohtimaan keinoja tällaisten ”kuolemankuntien” yhdistämiseksi. Vielä tämän vuoden loppuun mennessä valmistuu selvitys siitä, onko kaikilla kunnilla tulevaisuudessa samat oikeudet ja velvollisuudet.

Muutoksia on varmasti tulossa nykykäytäntöihin. Kysymys kuuluukin, onko esimerkiksi 700 asukkaan Luhangan hoidettava jatkossa samat palvelut kuin 857 kertaa suuremman Helsingin?

Vaikeuksiin joutuneiden kuntien asukkaiden on kuitenkin syytä rauhoittua: Perustuslaki turvaa jatkossakin kaikille palvelut riippumatta siitä, missä kuntalainen asuu. Paatero miettii ministeriön kanssa parhaillaan, mikä hallinnon taso voisi jatkossa hoitaa osan alueen palveluista.

Se voisi Paateron mukaan aivan hyvin olla myös alueen isoin kunta. Esimerkiksi Padasjoella on jo laajenevaa yhteistyötä sivistystoimen alalla Asikkalan kunnan kanssa. Vääksyyn rakennetaan lähiaikoina uusi, yli 500 oppilalle tarkoitettu lukio. Sen mitoituksessa on otettu huomioon myös kuihtuvien naapurikuntien lukioiden tulevat tarpeet.

Isku Sysmälle, Padasjoelle ja Hartolalle oli, kun Suomen Kuvalehti listasi jo vuonna 2017 nämä Päijät-Hämen kunnat kaatuvien kuntien joukkoon. Silloin 57 kuntaa kamppaili kroonisen väestökadon, ikääntymisen ja keskinkertaista huonomman talouden kanssa. Yhtenä keinona varsinkin Päijät-Hämeen kesämökkikunnissa on esitetty myös kaksoiskuntalaisuuden ottamista käyttöön. Se toisi kuntiin lisää verotuloja.

Kun tähän lisää vielä sote-uudistuksen mukanaan tuomat uudet kuviot, edessä on ennemmin tai myöhemmin kuntarahoitus- ja kuntauudistus, joka vähentää varmasti kuntien lukumäärää myös Päijät-Hämeessä.

Sote-uudistusta osaltaan vetänyt valtiosihteeri Tuomas Pöysti ennusti tilanteen näin: ”uskoakseni jossain vaiheessa pato murtuu ja näemme vielä kuntaliitosten aallon.”

Jaakko Ritamies