Lukijalta: Ulkopuolisen silmin Lahdessa vallitsee täysi anarkia

Erilaisia, yleensä rahaa kuluttavia hankkeita ajetaan kuin Liisa Ihmemaassa, eikä niiden vaikutusta kaupungin talouteen tunnu tuntevan – saati valvovan – kukaan.

Syksy on saapunut Lahteen. Sen lehden lukija huomaa viimeistään yrittäessään saada selkeää kuvaa Lahdesta ja erityisesti Lahden johtamisesta ja johtamiskulttuurista. Niitä kun ei suurennuslasillakaan erota kaiken mediamelskeen keskeltä.

Lahdella on paperilla muodollinen johtamisorganisaatio ja kaupungille on nimetyt johtajat moneen portaaseen siroteltuna, mutta kuka ja mikä taho Lahdessa johtaa päämääränään Lahden ja sen asukkaitten menestys?

Muodollisesti Lahdella on nimetty kaupunginjohtaja. Hänen toimiaan seuratessaan jää miettimään, onko hän pystyvä vaativan tehtävänsä hoitamiseen kaupungin edut prioriteettina? Kuvaa johtamisesta hämärretään nyt entisestään uuden pormestarimallin astuessa voimaan.

Ainoa varma asia on kaupungin palkkakulujen merkittävä nousu.

Ulkopuolisen silmin täällä vallitsee täysi anarkia. Erilaisia, yleensä rahaa kuluttavia hankkeita ajetaan kuin Liisa Ihmemaassa, eikä niiden vaikutusta kaupungin talouteen tunnu tuntevan – saati valvovan – kukaan.

Johtamista ei helpota sekään, että myös kaupunki on talouselämän muotivirtausten myötä innostunut yhtiöittämään eri toimintojaan. Näiden eri yhtiöitten hallitukset ovat täytetyt poliittisin perustein. Mukavaahan poliitikkojen on nimetä toisiaan eri hallituksiin. Kysyä sopii, miten tämä tehostaa kyseisten yhtiöiden toimintaa ja parantaa niiden ja koko Lahden kustannustehokkuutta?

Huikeina esimerkkeinä erikoisesta kaupungin strategian toteuttamisesta ja rahan käytöstä toimivat esimerkiksi kaupungin organisaation lihottaminen yhtiöittämisillä ja useilla uusilla johtajanimityksillä, populistinen kalliiden ympäristöhankkeitten edistäminen ja tässä taloustilanteessa turhaakin turhempi sijoitus uuteen moottoriurheilurataan.

Kysyä sopii, miten nämäkin julkisuudessa paljon huomiota saaneet toimet lisäävät Lahden houkuttelevuutta sijoituskohteena. Ei siis ihme, että kaupungin talous sukeltaa raskaasti punaisen puolelle. Ikävintä tässä on lisäksi vielä se, että kaupungin talous heikkenee edelleen, eikä sen menoa korjaavia toimia ole näköpiirissä. Lieneekö edes vastaavan virkaportaan piirustuslaudoilla?

Kun tähän vielä lisää niin kansainvälisen kuin erityisesti Suomen talouden heikkenemisen vuosina 2020–2021, nousevat taloutta vähänkin ymmärtävällä hiukset pystyyn.

Odotan pelonsekaisin miettein, miltä Lahden kaupungin ensi vuoden budjetti näyttää? Budjettiesitys tuonee julkisuuteen myös kaupungin tämän vuoden toteutuvan alijäämän eli tappiot.

Miten Lahti aikoo vanhat tappiot sekä todennäköisesti uudenkin budjetin tuottaman alijäämän kattaa?

Toki vaihtoehtoja on useita: veroäyrin tuntuva kiristys, lainataakan reipas edelleen kasvattaminen, kaupungin omaisuuden myynti vaikkapa Lahti Energiasta luopumisella ja niin edelleen. Näitä epäedullisia vaihtoehtoja kyllä riittää.

Ikävä kyllä kaikki nämä ”temput” huonontavat edelleen Lahden tulevaisuuden skenaarioita ja kaupungin houkuttelevuutta sijoituskohteena niin yksityisen ihmisen kuin yritysmaailman näkökulmasta. Odotettavissa siis on, että maan muuttoliike ohittaa Lahden. Sen sijaan kasvu suuntautuu Helsinkiin, muualle Uudenmaalla ja Varsinais-Suomeen.

Christian van Niftrik

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.